Laura Salaman kirjoittama ja kuvittama Ruukkiseikkailu on satu, joka yhdistelee menneisyyden ruukkikylien lasten arkea ja historiaa. Salaman Ruukkiseikkailun tapahtumapaikkana on vuonna 1649 perustettu Fiskarsin ruukki ja sen ympäristö. Kertomus sijoittuu 1800-luvun lopulle.
Lassen perhe, johon kuuluu äiti ja isä sekä neljä lasta, asuu kodissa, joka muodostuu yhdestä huoneesta. Isä käy töissä hienotaepajalla, jossa valmistetaan veitsiä, puukkoja ja saksia. Äiti puolestaan pyykkää, pesee, siivoaa ja ompelee herrasväelle. Lassen isosisko on jo päättänyt koulunkäynnin ja kulkee äitinsä apuna.
Salaman kirjasta selviää, että useissa rautaruukeissa työläisten lapset saivat käydä koulua jo 1800-luvun alkupuolella.
Salama yhdistelee toisiinsa satua ja todellisuutta.
Lasse käy koulua vain sunnuntaisin, sillä muina päivinä hän on töissä konepajassa. Ruukkikylien lapset menivät töihin pajoihin yleensä 13-vuotiaina. Lasse kuitenkin aloittaa työnteon jo muutamaa vuotta aikaisemmin, koska hänen isänsä mielestä on parasta mennä ajoissa oppimaan ammattiin.
Luontokuvauksia
Lassen perheen yläkerrassa asuvan Johannan perheellä on käytössään kaksi huonetta. Johanna käy koulua ja siivoaa äitinsä apuna mestarin taloa. Myös Johannan isä työskentelee hienotaepajalla. Hän on tullut nuorena kisällinä Englannista Fiskarsiin ja on nyt pajan ammattitaitoisimpia seppiä.
Ruukkiseikkailu kiertyy Lassen ja Johannan ystävyyden ja ruukkimiljöön ympärille. Kirjassa lapset ovat lapsia, mutta heillä on myös paljon velvollisuuksia.
Rautaruukit syntyivät paikkoihin, joissa oli metsää ja koskivoimaa. Luonto ja ruukkiympäristöt asettuvatkin avainasemaan Salaman teoksen kuvituksessa ja tarinassa.
Ruukkikylät saivat alkunsa, kun ruukin omistaja rakennutti töihin tuleville ihmisille asuntoja masuunin ja pajojen lähistölle.
1800-luvun loppuun mennessä Fiskarsin raudan sulattamiseen tarkoitettu masuuni on jo suljettu, koska on kannattavampaa keskittyä hienotaepajan tuotteisiin. Olemassa olevat rakennukset kuitenkin luovat mielenkiintoisen miljöön Lassen ja Johannan seikkailulle. Lisäksi esille nousee veden merkitys sekä voimalähteenä että osana elinympäristöä.
Faktaa ja satua
Ruukkiseikkailu yhdistelee näppärästi toisiinsa satua ja todellisuutta. Lisäksi kirjassa on erilliset faktasivut, joita lukemalla saa kokonaiskuvan siitä, miten ruukit ovat toimineet ja mitä niiden myötä on Suomeen saapunut.
Erityisesti esille nousee se, kuinka ruukkien omistajat ovat edistäneet viljelyn ja kotieläintuotannon kehittymistä kokeilemalla uusia viljelykasveja ja kotieläimiä ensimmäisinä Suomessa. Esimerkiksi perunaa on ensimmäisenä alettu viljellä 1700-luvulla Inkoon Fagervikin ruukissa.
Laura Salama kuvailee ruukkien historiaa elävästi ja asiantuntevasti.
– Työskentelin Fiskarsin museon yhteydessä olevassa Pohjan paikallisarkistossa vuodesta 2000 vuoteen 2008. Siellä se tieto tarttui arkistonhoitajan työtakkiin, hän sanoo.
Kirjailija myös kokee, että tämänkaltaiselle kirjalle on nyt tilausta, sillä edellinen laajempi rautaruukkeja käsittelevä lastenkirja, Tämä kirja on raudasta, on julkaistu vuonna 1980.
Laura Salama: Ruukkiseikkailu. Västnyländska kultursamfundet 2018. 55 sivua.
uutiskirje 
