KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Utopiat haastavat vaihtoehdottomuuden maailman.

Kuva: Hannu Lukkarinen

Utooppinen ajattelu on välttämätöntä poliittisen mielikuvituksen kannalta.

Esko Harni
18.11.2018 12.06

Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi, voimistunut ilmastonmuutos sekä yhteiskunnan yleinen epävarmistuminen pakottavat meidät ajattelemaan uudelleen yhteiskunnan rakenteita ja perustaa, kertoo filosofi Keijo Lakkala.

Lakkala on yksi juuri julkaistun Utopia työkaluna – irti vaihtoehdottomuuden valheesta -kirjan toimituskuntaan ja kirjoittajiin kuuluvista. Muita ovat Minna Mentula, Simi Suominen ja Hanna Era.

Utopia työkaluna -teoksessa selvitetään, kuinka utooppinen ajattelu kykenisi haastamaan yhteiskunnan, joka näyttäytyy yhä enemmän vaihtoehdottomalta. Utopia ymmärretään kirjassa työkaluna, joka avaa mielikuvitusta ja kykyjä ajatella yhteiskuntaa uusin tavoin.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kyse ei ole siitä, että hakisimme kirjassa täydellistä yhteiskuntaa sinänsä. Pyrimme pikemminkin utopian käsitteen avulla hahmottamaan ja hakemaan radikaaleja vaihtoehtoja. Keskustelu yhteiskunnan vaihtoehtojen sisällöistä on epäilemättä tärkeää, mutta utooppinen ajattelu on välttämätöntä poliittisen mielikuvituksen kannalta, Lakkala kertoo.

Utooppinen ajattelu kykenee haastamaan itsestään selvyyksiksi muodostuneita yhteiskunnallisia rakenteita ja suhteita. Lakkalan mukaan selkeä esimerkki tällaisesta on uusliberaali hegemonia, josta muodostui 1990- ja 2000-luvuilla osa ihmisten arkijärkeä.

– Tämä ideologia hyväksyttiin puoluepolitiikan kaikilla laidoilla. Tämän myötä kilpailukyvystä muodostui käsite, jota ei voitu haastaa, ja joka näytti olevan peruste mitä erilaisimmille poliittisille päätöksille ja interventioille, Lakkala kertoo.

Paluu nostalgiaan ja vaihtoehdottomuus

Hiljattain menehtyneen sosiologi Zygmunt Baumanin mukaan nyky-yhteiskuntia määrittää ajattelumalli, jota hän kutsuu “retrotopiaksi”. Käsitteellä hän viittaa ilmiöön, jonka myötä paremman tulevaisuuden suunnittelu ei enää kohdistu tulevaisuuteen, vaan pikemminkin paluusta nostalgiseen menneisyyteen.

– Retrotopiat näkyvät vahvasti esimerkiksi populaarikulttuurissa. Ne ilmenevät sellaisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa kuten Stranger Things ja Ready Player One. Molemmat näistä ovat tulvillaan nostalgiaa. Esimerkiksi Stranger Things perustuu jatkuviin viittauksiin 1980-luvun kulttuurisiin maisemiin, Lakkala kertoo.

Retrotopiat kertovat muustakin kuin ainoastaan menneisyyden ihannoinnista. Ne kuvaavat yhteiskunnallista ja kulttuurista ilmapiiriä, jota määrittää ajatus vaihtoehtoisten poliittisten tulevaisuuksien puutteesta.

– Vasemmistolle, etenkin Suomessa, on ollut tyypillistä symbioottinen strategia kapitalismin kanssa. On keskitytty lähinnä minimoimaan kapitalismin aiheuttamia ongelmia. Hukassa on ollut kapitalismin ylittävä horisontti. Juuri ilmestynyt ilmastoraportti kertoo, että tällaisen horisontin luominen on välttämätöntä, Lakkala toteaa.

Utopiat eivät ole enää “haihattelua” tai ylimääräistä unelmointia. Lakkalan mukaan utooppiseen ajatteluun perustuva poliittinen mielikuvitus on välttämätöntä koko planeettamme ilmakehää uhkaavan kriisin vuoksi.

– Vaikka Karl Marx sanoi, ettei hän halua kirjoittaa reseptejä tulevaisuuden keittiöihin, ilmastonmuutos pakottaa meidät kirjoittamaan reseptejä nykyisyyden keittiöihin, Lakkala toteaa.

Vaihtoehdottomuuden värittämässä ilmapiirissä on kyse myös toisesta keskeisestä yhteiskunnallisesta asiasta: koko demokratian tilasta. Missä demokratian rajat menevät? Miten demokratia voisi ilmetä ja kehittyä vaihtoehdottomuuksien värittämässä maailmassa?

– Demokratia ei ole ainoastaan sitä, että äänestetään neljän vuoden välein siitä mistä leikataan. Kyse on myös keskustelua ja kiistelyä koko yhteiskunnan juuristosta ja perustasta. Demokratia on myös nykyisen yhteiskunnan oikeutuksen kyseenalaistamista, ja tätä myötä myös utooppista ajattelua, Keijo Lakkala kertoo.

Utopiat ovat sukupuolittuneita

Utopiat ja utooppinen ajattelu ovat kiinnittyneet läheisesti sukupuoleen. Esimerkiksi feministiset utopiat omaavat omat erityispiirteensä. Tutkija ja nykykulttuurin tohtori Irma Hirsjärven mukaan ne kyseenalaistavat patriarkaattiin pohjaavaa yhteiskuntajärjestelmää, ja tältä pohjalta esittävät toisenlaisia yhteiskunta- ja toimintamalleja.

Feministisissä utopioissa nähdään, että patriarkaattiset valtarakenteet heijastuvat kaikkiin yhteiskunnan ilmiöihin, kuten luonnon riistämiseen ja militarismiin.

– Feministisissä utopioissa nähdään, etteivät edistys, rauha, tasa-arvo ja ekologinen tasapaino ole mahdollisia ilman patriarkaattisten valtarakenteiden purkamista. Näissä utopioissa luodaan vaihtoehtoisia malleja, jotka perustuvat tasavertaisuuteen, ekologisuuteen ja käytetään usein anarkismin perusperiaatteisiin nojaavia ajatuksia yksilönvapaudesta, vastuusta ja yhteiskunnan sosiaalisuudesta, Hirsjärvi tarkentaa.

Utopiat eivät välttämättä toimi vain positiivisten tulevaisuuskuvien kautta.

Viime vuosina suurta suosiota nauttinut feministinen utopia on televisiosarja romaanista Handmaid’s tale.

Tarinan keskiössä on Hirsjärven tulkinnan mukaan ajatus siitä, että jokainen nainen on joutunut eri tavoin käsittelemään omaan ruumiiseensa kohdistuvia rajoituksia, ja biologiasta käsin perusteltuja lakeja, aina seksuaalisuudesta ja ehkäisystä oman kehon itsemääräämisoikeuteen.

– Ei ole kovinkaan kauan siitä, kun suomalaisella naisella ei ollut oikeutta omaisuuteen tai äänestämiseen, ja raiskaus avioliitossa tuli rikoslain alaiseksi vasta vuonna 1994, ainoastaan 24 vuotta sitten. Edelleenkin naiset kollektiivina ovat väkivallan ja syrjinnän kohteena, ja Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta on kansainvälisesti verrattuna korkea. Samoin naisten lisääntymiseen ja seksuaaliterveyteen liittyvät oikeudet ovat yllättäen uudelleen uhanalaiset – ja niitä kohtaan hyökätään nimenomaan uskonnollisin perustein, Hirsjärvi kertoo.

Feministiset utopiat rikkovat perinteisiä biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen kiinnittyviä stereotypioita. Niissä naiset ja yhteiskunnassa “toisiksi” määritellyt tekevät juuri niitä asioita, joita nämä naiset oikeassakin maailmassa tekevät , esimerkiksi hallitsevat, rakentavat, hoivaavat ja rakastavat. Näkökulma ja valtasuhde vain muuttuvat. Hirsjärven mukaan amerikkalaisen kirjailijan Ursula K. LeGuinin teokset edustavat osuvasti tätä perinnettä.

– Hänen teoksessaan Osattomien planeetta ihmisten sukupuoli valikoituu parittelukumppanin kiiman perusteella, ja jokainen voi olla siis isä ja äiti. Maailmaa kuvataan sinne lähetetyn suurlähettilään silmin, ja romaanin jälkeen lukija kyllä katsoo tätä maailmaamme toisin silmin. Meillähän oli kansainvälinen suuruutinen kun Uuden-Seelannin pääministeri sai lapsen ollessaan virassa. Päättävässä asemassa oleva nainen ei siis edelleenkään ikään kuin kuulu lisääntyessään kodin ulkopuoliseen maailmaan. Millaisen vääristymän se tuottaa päätöksenteossa? Se on hyvä kysymys, Hirsjärvi pohtii.

Kuinka utopiat toimivat?

Utopia työkaluna -teoksen yksiselitteinen viesti on, että kehittääksemme yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, ja ylipäätään säilyttääkseen inhimillisen elämänmuodon, tarvitsemme utooppiseksi kutsua ajattelua – jotain sellaista, joka perustavalla tavalla haastaa nykyiset valtarakenteet ja maapallon kannalta kestämättömät ajattelu- ja toimintamallit.

Utopiat eivät välttämättä kuitenkaan toimi vain positiivisten tulevaisuuskuvien kautta. Ne voivat myös dystooppisten näkyjen kautta tehdä nykyhetken kyseenalaistettavaksi.

Dystopiat kykenevät Hirsjärven mukaan olemaan joskus itseasiassa tehokkaampia kritiikin välineitä. Niillä on kyky tarjota dramaattisia valotuksia vallitseville tilanteille.

– Ne tuottavat näkyviin ongelman, antavat sanat asioille, joille niitä ei aikaisemmin ole ollut, ja johdattavat sillä tavalla kohti ratkaisuja. Niitä ratkaisuja taas tarjoavat utopiat, Hirsjärvi tarkentaa.

Utopioiden konkreettinen tavoittelu voi usein myös olla hidasta, sekä vaatia monenlaisia neuvotteluja. Niiden toteutuminen vaatii usein myös sen, että etuoikeutetut ryhmät luopuvat joistain oikeuksistaan.

– Tällaisten utopioiden toteutuminen vapaaehtoisesti on harvinaista. #metoo on tässä suhteessa poikkeuksellinen utooppinen liike, sillä myös miehet ovat lähteneet voimakkaasti mukaan ajamaan yhteiskuntaa, jossa seksuaalinen vallankäyttö ei ole sallittua. Kyseessä on naisten äänioikeuden ja orjuuden vastustamisen tai lasten oikeuksien tapaisten liikkeiden veroinen utooppinen liike, Irma Hirsjärvi kertoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laura Meriluoto.

Hallituksen politiikka lisää eriarvoisuutta ja turvattomuutta, Laura Meriluoto sanoi sisäisen turvallisuuden keskustelussa

Työttömyysongelma ei sitä vähättelemällä hellitä.

Pääekonomisti murskaa perustelut, joilla työttömyyskriisiä vähätellään

Israelin pidättämät aktivistit saapuivat maanantaina Ateenaan. Kreikan ulkoministeriön mukaan saapuneissa oli 161 ihmistä 16 Euroopan maasta.

Wille Rydmanin vittuilu jäi Suomen hallituspiirien ainoaksi reaktioksi Israelin väkivaltaan aktivisteja kohtaan

Euroopan Israel-suhde murroksessa – Tutkijan mukaan Israelin tukemisesta tulee keskustaoikeistolle taakka, jonka vasemmistolaiset tuntevat hyvin

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Hallituksen politiikka lisää eriarvoisuutta ja turvattomuutta, Laura Meriluoto sanoi sisäisen turvallisuuden keskustelussa

Työttömyysongelma ei sitä vähättelemällä hellitä.

Pääekonomisti murskaa perustelut, joilla työttömyyskriisiä vähätellään

Israelin pidättämät aktivistit saapuivat maanantaina Ateenaan. Kreikan ulkoministeriön mukaan saapuneissa oli 161 ihmistä 16 Euroopan maasta.

Wille Rydmanin vittuilu jäi Suomen hallituspiirien ainoaksi reaktioksi Israelin väkivaltaan aktivisteja kohtaan

Euroopan Israel-suhde murroksessa – Tutkijan mukaan Israelin tukemisesta tulee keskustaoikeistolle taakka, jonka vasemmistolaiset tuntevat hyvin

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuka on vastuussa jos joku kuolee, kysyy kansanedustaja

 
02

”Sata uutta työtöntä joka päivä Orpon hallituksen aikana” – Keskustan Kurvinen iski järkyttävät luvut pöytään

 
03

Suomessa on työttömyyskriisi, ja syylliset ovat tiedossa – VM:n ennusteet pettäneet pahasti

 
04

2000-luvun ennätyksen paukkuvat: viime viikolla ennätystyöttömyys, nyt velkaantumisennätys

 
05

Yt-neuvottelujen aalto pyyhkäisi yli Suomen, viikossa yli 3000 työpaikkaa katkolle

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Toisenlainen maailma on mahdollinen – Terveisiä Rojavasta

06.10.2025

Venäjä hyökkää Ukrainaan kännissä, pilvessä ja kaaoksessa mieltä kääntävässä esikoisromaanissa

05.10.2025

Ilmastonmuutos runtelee myös siitä kertovia journalisteja

05.10.2025

Vasemmistoliiton kannatus on kasvanut jo neljä kertaa peräkkäin

05.10.2025

Trilleri, jollaista ei ole ennen Suomessa kirjoitettu: pakohuonepeli muuttuu peliksi elämästä ja kuolemasta Alex Ansamaan Pelintekijässä

04.10.2025

Häpeä estää Sierra Leonen naisia käyttämästä ehkäisyä: Moni mies uskoo ehkäisyä käyttävän naisen olevan siveetön

04.10.2025

Nepalin kumousta säestivät historiaa reaaliajassa vääristelevät intialaiset valeuutiset

04.10.2025

Rasismi ja ilmastonmuutoksen kieltäminen kulkevat käsi kädessä, väittää väitöskirjatutkija

04.10.2025

Mielipide: Neljännen vasemmiston aika!

03.10.2025

Furuholm kiirehtii hallitusta turvaamaan suomalaisen ammattiurheilun jatkuvuuden

03.10.2025

Lohikoski vaatii taiteen ja kulttuurin avustusten leikkausten perumista

03.10.2025

EK vastustaa alipalkkauksen kriminalisointia ja ammattiliittojen kanneoikeutta samaan aikaan, kun telakalta paljastui uusia riistotapauksia

03.10.2025

Yt-kriisi hyvinvointialueilla: lähes 2000 työpaikkaa uhattuna

03.10.2025

Hallitus vei omilla toimillaan kuluttajien ostohalut, nyt kaupasta lähtee parissa vuodessa 8000 työpaikkaa

03.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään