Kommentti:Hyvä hallinto ja yhteistyö kateissa?
Ei käy kateeksi kuntapäättäjiä, jotka yrittävät pitää huolen kunnan vähenevästä ja ikääntyneestä väestä. Sote-palveluiden kokonaisulkoistuksella voitetaan hieman aikaa ja saatetaan yrittää hankkia uusia asukkaita lupaamalla, että päivystys pysyy kunnassa eikä sitä tarvitse hakea 120 kilometrin päästä.
Mikäli uusia tulokkaita ei kuntaan saada, kokonaisulkoistuksen hinta asukasta kohti nousee.
Joka tapauksessa yksityisen sektorin sote-toimijoita pitäisi kuntasektorilla tutkia syvemmin. Miten on mahdollista, että entinen kunnan henkilöstö on tyytyväisempi työhönsä päästyään yksityisen palvelukseen ja näyttää tuottavan kuntalaisten mukaan parempia palveluja? Onko kyse kuitenkin hyvästä hallinnosta, kuten kuntaisät arvelivat käytäväpohdinnoissaan.
Kunnat perustelevat sote-palveluiden kokonaisulkoistuksia tuntuvilla säästöillä. Myös naapurikateudella on sijansa päätöksissä. Naapurikunta saattaa päästää hyötymään kuntayhtymästä enemmän kuin oma kunta.
Oppia voisi ottaa parhaiten onnistuneista kokonaisulkoistuksen sopimuksista. Tehdään kuluista ennakoitavia, asetetaan sanktiot, vaaditaan minimilaatu ja palkitaan onnistumisesta. Vai onko tosiaan niin, että Suomessa pienen kunnan on helpompi hakea yhteistyötä yksityisen toimijan kanssa kuin naapurikuntien kanssa?
Birgitta Suorsa
Kaikkien sote-palveluiden ulkoistaminen samalle toimijalle näyttää tuovan pienille kunnille säästöjä. Tutkijan mukaan kokonaisulkoistukset lisäsivät kuntien autonomiaa ja helpottivat talouden hallintaa.
Väestön vähenemisen ja ikääntymisen sekä korkean palvelutarpeen tuomiin ongelmiin sote-palveluiden kokonaisulkoistus ei välttämättä tuo ratkaisuja. Selvityksen mukaan kokonaisulkoistukset voivat jopa hankaloittaa kansallisia uudistuksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset – Sopimukset, kustannuskehitys ja saatavuus -selvitys julkaistiin keskiviikkona Helsingissä. Selvityksen toimeksiantajana oli yksityistä sote- ja varhaiskasvatusalaa edustava Hyvinvointialan liitto HALI.
Säästöt pieniä
Selvityksen laatineen Tampereen yliopiston tutkijatohtori Esa Jokisen mukaan sote-palveluiden kokonaisulkoistus näyttää tulevan pienille kunnille edullisemmaksi kuin palvelujen säilyttäminen kunnalla itsellään. Hän varoittaa tekemästä tuloksista varmoja päätelmiä, sillä selvityksessä ei arvioitu palveluiden laatua tai saatavuutta.
Kokonaisulkoistus on tuonut säästöjä perusterveyshuoltoon, muttei juurikaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Sosiaalitoimessa menot ovat kasvaneet.
– Harvoin säästöjä on saatu yhtä aikaa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, Jokinen sanoo.
Verrokkikuntiin nähden säästöt ovat hänen mukaansa pienet.
– Vain 7 kuntaa 18:sta voi sanoa säästäneensä kustannuksissa samankokoiseen verrokkikuntaan verrattuna.
Keskimäärin ulkoistuskunnat säästivät verrokkeihinsa nähden perusterveydenhuollossa noin 10 euroa ja erikoissairaanhoidossa noin 129 euroa asukasta kohden, kun kustannuksia seurattiin kolmen vuoden ajan. Sosiaalipalveluissa ulkoistaminen nosti kustannuksia 15 euroa asukasta kohden.
Mukana selvityksessä oli 18 kuntaa, joiden kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ulkoistettu, viranomaistoimintaa lukuun ottamatta. Kuntien sote-menoja seurattiin kokoamalla tiedot THL:n ylläpitämästä Sotkanet-tietokannasta.
Kaikkien sote-palvelujen ulkoistaminen yhdelle yksityissektorin toimijalle houkuttaa nimenomaan pieniä kuntia. Kokonaisulkoistuksen tehneissä 18 kunnassa asuu yhteensä noin 2 prosenttia Suomen väestöstä.
Kunnat tyytyväisiä
Tohmajärven, Pyhtään ja Parkanon kunnanjohtajat ovat tyytyväisiä sote-palvelujen kokonaisulkoistukseen. Päivystys ja hammaslääkäripalvelut on saatu pidettyä omassa kunnassa.
Kuntien sote-henkilöstö on siirretty kilpailutuksen voittaneen yrityksen palvelukseen. Joillekin on kuitenkin tullut yllätyksenä, että kunnan pitää edelleen hoitaa soten viranomaistoiminta.
Isoin helpotus on tullut siitä, että kunta tietää etukäteen soten kulut. Kuntayhtymissä lasku terveydenhuollon palveluista saattaa tulla vasta seuraavan vuoden tammikuussa.
Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kertoo, että kunnan budjetti oli ennen soten kokonaisulkoistusta vuonna 2012 miljoonan verran miinuksella, vuoden kuluttua talous oli saman verran plussalla. Kunta ostaa vain lakisääteiset sote-palvelut. Sote-menojen kasvu on nykyisin toiseksi hitainta Pohjois-Karjalassa.
Pyhtäällä kilpailutus tehtiin toisin. Kunta esitti yksityisille toimijoille tarjoussumman ja kysyi, mitä palveluja sillä pystyy saamaan.
– Emme halunneet antaa mahdollisuutta osaoptimointiin, vaan halusimme yhteistyötahon olevan vastuussa sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta, kunnanjohtaja Olli Nuutila sanoo.
Kaikilla kolmella kunnalla on sopimuksissa maininnat sote-palveluiden kustannusten nousurajoista sekä sopimusrikkomuksista tulevista sanktioista.
Kommentti:Hyvä hallinto ja yhteistyö kateissa?
Ei käy kateeksi kuntapäättäjiä, jotka yrittävät pitää huolen kunnan vähenevästä ja ikääntyneestä väestä. Sote-palveluiden kokonaisulkoistuksella voitetaan hieman aikaa ja saatetaan yrittää hankkia uusia asukkaita lupaamalla, että päivystys pysyy kunnassa eikä sitä tarvitse hakea 120 kilometrin päästä.
Mikäli uusia tulokkaita ei kuntaan saada, kokonaisulkoistuksen hinta asukasta kohti nousee.
Joka tapauksessa yksityisen sektorin sote-toimijoita pitäisi kuntasektorilla tutkia syvemmin. Miten on mahdollista, että entinen kunnan henkilöstö on tyytyväisempi työhönsä päästyään yksityisen palvelukseen ja näyttää tuottavan kuntalaisten mukaan parempia palveluja? Onko kyse kuitenkin hyvästä hallinnosta, kuten kuntaisät arvelivat käytäväpohdinnoissaan.
Kunnat perustelevat sote-palveluiden kokonaisulkoistuksia tuntuvilla säästöillä. Myös naapurikateudella on sijansa päätöksissä. Naapurikunta saattaa päästää hyötymään kuntayhtymästä enemmän kuin oma kunta.
Oppia voisi ottaa parhaiten onnistuneista kokonaisulkoistuksen sopimuksista. Tehdään kuluista ennakoitavia, asetetaan sanktiot, vaaditaan minimilaatu ja palkitaan onnistumisesta. Vai onko tosiaan niin, että Suomessa pienen kunnan on helpompi hakea yhteistyötä yksityisen toimijan kanssa kuin naapurikuntien kanssa?
Birgitta Suorsa
uutiskirje 
