KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Alkuperäiskansojen radio naisten hoidossa Argentiinassa

Pohjois-Argentiinan Tartagalissa toimivan La Voz Indígena -radioaseman studiosta lähetetään päivittäin ohjelmaa alueen eri alkuperäiskansoille.

Pohjois-Argentiinan Tartagalissa toimivan La Voz Indígena -radioaseman studiosta lähetetään päivittäin ohjelmaa alueen eri alkuperäiskansoille. Kuva: IPS/Daniel Gutman

Ohjelmaa lähetetään päivittäin seitsemällä intiaanikielellä.

Tartagal, Argentiina – IPS/Daniel Gutman
2.12.2018 9.47

La Voz Indígena (Alkuperäinen ääni) on Argentiinan pohjoisosissa toimiva radio, joka lähettää päivittäin ohjelmaa seitsemällä intiaanikielellä. Toiminnasta vastaavat naiset.

Toimitus sijaitsee Tartagalissa, joka on 80 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Argentiinassa Saltan maakunnassa. Seudun alkuperäisväestössä on edustettuna seitsemän eri kansaa: guaranít, wichít, chanét, tobat, chulupit, tapietet ja chorotet.

Vuoden 2010 väestönlaskennassa Argentiinan 40-miljoonaisesta väestöstä vajaa miljoona ilmoitti kuuluvansa alkuperäiskansoihin, joita on kaikkiaan 31. Intiaanien väestöosuus oli keskimäärin 2,38 prosenttia, mutta Saltassa se nousee 6,5 prosenttiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ajatus omasta radiosta syntyi 1990-luvun lopulla.

Perimätieto talteen

Ajatus omasta radiosta syntyi 1990-luvun lopulla, kun antropologi Leda Kantor Saltan yliopistosta pyydettiin mukaan valtion hankkeeseen, jonka oli tarkoitus tukea seudun perheviljelmiä.

Kantor kutsui intiaaninaisia kotiinsa keskustelemaan hankkeesta. Pian ilmeni, että tarvitaan väline perimätiedon kokoamiseen ja välittämiseen.

– Kotini kävi ahtaaksi, joten siirsimme kokoontumiset yliopistolle. Aloimme myös järjestää työpajoja ja kursseja tiedonvälityksen perusteista, hän kertoo.

Intiaaninaiset ryhtyivät tekemään ohjelmaa Argentiinan yleisradion aluetoimitukselle vuonna 2000, ja 2006 valtio avusti heitä oman toimitilan rakentamisessa. Siitä alkoi ei-kaupallisen La Voz Indígenan toiminta yhteiskunnan ja kuulijoiden tuella.

Vahvat naiset

– Intiaaninaiset ovat vahvoja. He kantavat kotiin veden ja polttopuut. Perinteen mukaan mies muutti avioiduttuaan naisen yhteisöön. Kun alkuperäiskansoja on häädetty mailtaan, naisten riippuvuus miehistä on kasvanut, Kantor selittää.

Andien juurella Gran Chacon tasangoilla sijaitseva Tartagal syntyi sata vuotta sitten huomattavien öljy- ja kaasulöytöjen ympärille.

Radio on tehnyt espanjaksi ja wichín kielellä 13-osaisen historiallisen draaman, jossa kerrotaan, miten sotilaat tunkeutuivat alueelle 1800- ja 1900-luvulla.

Sittemmin intiaaneja ovat sysineet tieltään öljy- ja metsäteollisuus, karjanhoito ja kaupunkien kasvu. Viime vuosikymmeninä maita on hamunnut maatalousliiketoiminta.

Lähetysaika lyheni

Argentiinan perustuslaki on vuodesta 1994 tunnustanut alkuperäisasukkaiden oikeuden esi-isiensä yhteismaihin, mutta se on yhä paljolti toteuttamatta.

Maakysymys on keskeinen aihe La Voz Indígenan ohjelmistossa. Ohjelmaa lähetettiin aiemmin 12 tuntia päivässä, mutta talouskriisi on supistanut päivittäisen lähetysajan 7,5 tuntiin.

Ohjelmat ovat enimmäkseen suoria lähetyksiä, ja aamuisin keskitytään ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi käsitellään alkuperäiskulttuureja ja -kieliä, historiaa sekä naisten elämää ja oikeuksia.

Unohdettu alkuperä

Guaraní-intiaani María Miranda kokee radion tehtävän tärkeäksi.

– Syrjintä on aiheuttanut sen, että moni kieltää nykyisin alkuperänsä. Lapset eivät enää tunne isovanhempiensa historiaa, mutta me pyrimme varmistamaan, ettei se kaikki katoa.

Radiota johtaa nyt kolmea eri kansaa edustavan naisen troikka: Lidia Maraz on toba, Nancy López wichí ja Felisa Mendoza guaraní.

– Radio toimii kulttuurista alistamista vastaan kaupungissa, jossa alkuperäisasukkaat eivät ole koskaan saaneet ääntään kuuluviin, Kantor sanoo.

Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään