Näin tapahtuu, koska muu ei ole mahdollista. ”Öljy on loppumassa, ja 70 prossaa maailman eliölajeista uhkaa sukupuutto, ellei itsekkyyttä radikaalisti vähennetä”, kirjoittavat Riku Rantala ja Tunna Milonoff Selviytymisopas-kirjassaan.
Älykkyyden ajan merkittävin yhteiskunnallinen ulottuvuus on tulevaisuudentutkija Markku Wileniuksen mukaan sosiaalisen tietoisuuden kasvu. Kyseinen kuluvan vuosisadan puoliväliin jatkuva aikakausi luo kirjoittajien mukaan uusiksi periaatteet, joiden mukaan organisaatiot ja yritykset toimivat. ”Kysymys on uudesta tavasta toimia maailmassa, joka poikkeaa radikaalisti teollisuusyhteiskunnan toimintamallista.”
Yksilön kohdalla tulevaisuuden yksi tärkeimmistä taidoista on kirjoittajien mukaan myötätunnon kehittäminen. Se on myös kyky, joka erottaa ihmisen koneista. Tulevaisuuden selviytyjälle elinehto on omien kuplien puhkominen ja omien mielipiteiden säännöllinen kyseenalaistaminen.
Maailma muuttuu
Selviytymisopas on kaikin puolin kiinnostavaa luettavaa, sillä se pyrkii kokoamaan yksiin kansiin keskeisimmät aikakautemme muutospaineet, tulevaisuusskenaariot, ja antaapa se vielä monia ihan käytännöllisiä ohjeita lukijalle siitä, miten hän voi ihmisenä, työntekijänä ja kansalaisena pysyä ajan hermolla ja vaikuttaa vaikkapa maapallon lämpenemiseen.
Teknologinen kehitys, väestönkasvu, luonnonvarojen ylikulutus ja internet ovat ihmiskunnan suuren murroksen aiheuttajia, joita kirja käsittelee.
Liikkeelle lähdetään työstä. Robotisaatio ja keinoäly mullistavat suhteemme työhön. Valtaosa ihmisistä tekee töitä älykkäiden koneiden kanssa. Suorittavan, toisteisen työn hoitavat robotit. Syntyykö lopulta uutta työtä enemmän kuin vanhaa katoaa vai syntyykö ihmisryhmä, joka työnnetään kokonaan pois työmarkkinoilta?
Kirjoittajat lainaavat Yuval Noah Hararia (21 oppituntia maailman tilasta), joka esittää ratkaisuksi yleistä perustuloa takaamaan toimeentulon kaikille. Rahat tähän valtio hankkisi verottamalla algoritmeja ja robotteja hallitsevia miljardöörejä ja suuryrityksiä.
Työn tulevaisuuteen tuo yhden ulottuvuuden kiertotalous. Yksin Euroopassa voi Maailman talousfoorumin laskelmien mukaan syntyä puolisen miljoonaa uutta työpaikkaa pelkästään kierrätysalalle.
Geeniteknologia ja terveys
Tekoäly ja robotiikka vaikuttavat pian elämän kaikilla osa-alueilla, kuten esimerkiksi terveydessä. Ihmisen terveydentilan ennustaminen sujuu jatkossa tekoälyltä helposti ihmisen ominaisuuksien perusteella. Ja 3d-tulostuksella saadaan varaosia ihmiskehoon.
Myös ruokatuotanto mullistuu. Ruokaa 3d-tulostetaan, ja laboratorioissa kasvatetaan lihaa.
Myötätunto erottaa ihmisen koneista.
Geeniteknologia on yksi päivän sanoista. Ja yksi päivän kysymyksistä on, että kuka geeniteknologiaa tulevaisuudessa hyödyntää. Selviytymisoppaassa kuluttajaekonomisti Mari Koistinen varoittelee jättämästä alaa ja siitä käytävää keskustelua firmoille. Näin voi hänen mukaansa käydä, jos yhteiskunnassa kieltäydytään keskustelemasta geenitekniikan olemassaolosta, eikä rahoiteta esimerkiksi yliopistollista tutkimusta aiheesta.
Aikaa viisi vuotta
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund muistuttaa kirjassa arviosta, jonka mukaan noin viiden vuoden sisällä pitäisi energiantuotannossa tapahtua selvä käänne päästöissä alaspäin, muuten ei enää kerta kaikkiaan päästä kestävälle uralle. Lund arvelee, että poliitikot ja päättäjät eivät vielä ole ymmärtäneet, kuinka kriittisestä hetkestä nyt on kysymys.
”Ilmastonmuutos on myös ajatusmaailman muutos. Usein me nähdään se teknologiana ja bisneksenä, mutta kolmas ulottuvuus on sosiaalinen ulottuvuus. Meidän pitää nähdä maailma yhtenä kokonaisuutena ja ymmärtää, että hiilidioksidipäästöt eivät tunne rajoja. Päästöjä tulee pystyä tiputtamaan globaalisti, ja silloin tulee kysymys siitä, että kehitysmaissa ei ole varaa tehdä sitä, mitä me täällä pystymme tekemään. Pitää miettiä ilmastosolidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Mä sanoisin, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei kompastu teknisiin ratkaisuihin eikä rahaan, mutta se voi kompastua oikeudenmukaisuuteen ja poliittisiin päätöksiin,” hän toteaa.
Ohjeita ilmastotalkoisiin
Onkin perusteltua tarjota lukijoille ensiohjeita ilmastotalkoisiin. Niistä Riku ja Tunna ovat tehneet listaa. Yksilön pitäisi ennen kaikkea vähentää lihansyöntiä. He muistuttavat, että ilman lihan- ja maidontuotantoa ihmiskunnan ruokkimiseen riittäisi 75 prosenttia nykyistä vähemmän peltopinta-alaa. Kirjoittajat muistuttavat tutkimuksista, joiden mukaan vegaaniksi ryhtymisellä on paljon suurempi vaikutus maapallon tilaan kuin vaikkapa lentämisen vähentämisellä tai sähköauton hankkimisella.
Kirja tarjoaa paljon muitakin ohjeita ja kivoja vinkkejä vaikkapa tulevaisuuden unelmaduuneista, kuten eettinen hakkeri tai 3d-tulostettujen vaatteiden suunnittelija.
Myös to do -listat ovat kiinnostavia. Esimerkiksi kybertulevaisuudessa kyberturvallisuutta voi varmistaa käyttämällä salasanaohjelmaa ja verkkoyhteydet suojaavaa ohjelmaa sekä erottamalla internetissä yksityiselämä työelämästä ja huolehtimalla esineiden internetin tietoturvasta.
Kirja neuvoo myös keinon tehdä puhdasta vettä. Täytyypä kokeilla, miten homma hoituu aktivoidulla hiilellä.
Riku Rantala ja Tunna Milonoff: Selviytymisopas. Maailma muuttuu, näin jäät henkiin. Johnny Kniga 2018
uutiskirje 
