Ruotsi nihkeänä ydinasekiellolle

YK:n ydinaseiden kieltosopimus hyväksyttiin vuoden 2017 heinäkuussa. Sopimusneuvotteluiden aikana ja sen jälkeen Ruotsin hallitusta painostettiin jättäytymään pois sopimuksen tukijoiden joukosta. Perjantaina julkaistu hallituksen määräämä selvitys antaa lisäpontta kriitikoille ja suosittelee, ettei Ruotsin tule allekirjoittaa ydinasekieltoa.

Ydinasekieltosopimuksen taustalla vaikuttaa nykyisten ydinaseriisuntaprosessien ajautuminen umpikujaan sekä ydinaseettomien valtioiden ja globaalin kansalaisyhteiskunnan turhautuminen siihen, ettei ydinaseriisunta edisty.

Diplomaattiset pyrkimykset Lähi-idän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi ovat kaatuneet Israelin vastustukseen – mikä johti vuoden 2015 YK:n ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin epäonnistumiseen. Samalla kaikki ydinasevaltiot kehittävät ja uudistavat ydinasearsenaalejaan.

Sopimuksen on tällä hetkellä allekirjoittanut 70 ja ratifioinut 19 valtiota. Sopimus astuu voimaan 90 päivää sen jälkeen kun 50 valtiota on sen ratifioinut. Toisin kuin Suomi, joka jättäytyi neuvotteluiden ulkopuolelle, Ruotsi antoi YK:ssa täyden tukensa sopimukselle. Ruotsi ei kuitenkaan toistaiseksi ole allekirjoittanut sopimusta.

Yhdysvallat painosti

Ruotsin oppositiossa istuva oikeistoblokki on suhtautunut sopimukseen kriittisesti. Myös Yhdysvallat on painostanut Ruotsin hallitusta luopumaan tuestaan sopimukselle.

Svenska Dagbladet raportoi vuoden 2017 elokuussa, että Yhdysvaltain silloinen puolustusministeri James Mattis varoitti kirjeessään Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistille, että Ruotsin liittyminen ydinkieltosopimukseen vaarantaisi läheisen puolustusyhteistyön Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.

Ruotsalaisen lehdistön mukaan vastaavia varoituksia tuli vuoden 2017 aikana useaan otteeseen Yhdysvalloista ja muista Nato-maista.

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström pani täten vuoden 2017 marraskuussa alulle selvityksen sopimukseen liittymisen seurauksista Ruotsille. Raportin laatijaksi valittiin entinen diplomaatti Lars-Erik Lundin. Selvityksen piti alun perin ilmestyä vuoden 2018 lokakuussa, mutta sen aikataulua päätettiin sittemmin lykätä.

Ruotsi puolsi YK:ssa

Perjantaina julkaistu raportti suhtautuu hyvin kriittisesti ydinasekieltosopimukseen. Lundinin johtopäätös ja suositus onkin, ettei Ruotsin tule allekirjoittaa sopimusta nykyisessä muodossaan. Lundin arvioi Ruotsin liittymisen seuraukset maan puolustusyhteistyön ja turvallisuuspolitiikan näkökulmista ”erittäin kielteisiksi”. Lundinin mukaan Ruotsin liittyminen tulkittaisiin perustavanlaatuisena kritiikkinä sen Nato-kumppaneiden ydinasepelotteeseen nojaavaa doktriinia kohtaan.

Sopimuksen on ratifioinut 19 maata.

Yksi usein esitetty sopimuksen sisältöön kohdistettu arvostelu liittyy ydinasekiellon ja ydinsulkusopimuksen (NPT) väliseen suhteeseen. Lundin liittyy niiden arvostelijoiden joukkoon, jotka näkevät ydinkieltosopimuksella olevan lähinnä kielteisiä vaikutuksia vallitseville ydinaseriisuntaprosesseille.

Myös Suomen hallitus on esittänyt vastaavia argumentteja. Ulkoministeri Timo Soini totesi vuoden 2017 lokakuussa, että ”ydinasekieltosopimusprosessi voi vaikuttaa negatiivisesti kansainväliseen ilmapiiriin ja erityisesti NPT-seurantaprosessiin”.

Äänestäessään sopimuksen puolesta vuoden 2017 heinäkuussa Ruotsin YK-delegaatio totesi kuitenkin, että kieltosopimus ”voisi täydentää ja vahvistaa – ei korvata – nykyisiä lakeja ja sopimuksia”. Ruotsin delegaatio ilmaisi äänestyksellään ”tärkeän ja selkeän vastustuksemme kasvavissa määrin vaaralliselle status quolle”.

Samalla kannalla on ollut Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta. Sen mukaan sopimusta ei tule nähdä uhkana nykyiselle ydinaseriisuntaregiimille vaan ”ennen kaikkea” sitä ”tukevana ja täydentävänä järjestelynä”.

ICAN pettynyt

Ydinaseriisuntaa ajava kansalaisjärjestöliittouma International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) ilmaisi perjantaina pettymyksensä Lundinin raporttiin ja kutsui sitä ”järkyttäväksi”.

ICAN:in mukaan raportti toistaa jo useaan otteeseen oikaistuja sopimuksesta vallitsevia väärinkäsityksiä. ICAN:ille myönnettiin vuonna 2017 Nobelin rauhanpalkinto työstään ydinkieltosopimuksen aikaansaamiseksi.

Lundinin raportti ei painoarvostaan huolimatta ole lopullinen sana Ruotsin kannanmuodostuksessa. Raportin julkistamista seuraa kolme kuukautta kestävä konsultaatiokierros asiaankuuluvien viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Prosessin päätteeksi Ruotsin hallituksen odotetaan tekevän virallisen päätöksen sopimuksesta.