Järjestöt vaativat perustuvan uudistamista
Perusturvan tason parantaminen aloitetaan kompensoimalla etuuksiin vuoden 2015 jälkeen tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset
täysimääräisesti.
Perusturva ei riitä kattamaan kohtuullisen vähimmäiskulutuksen menoja (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015).
Sote-järjestöjen perusturvan keskiössä on ihminen, johon luotetaan ja jota tuetaan sanktioimisen sijaan.
Perusturva kattaa 73–93 prosenttia kohtuullisen minimin kulutuksesta yksin vuokralla asuvalla.
Esimerkiksi yksinasuvan työttömän perusturva kattaa vain noin 73 prosenttia minimibudjetista.
Kohtuullisen minimin viitebudjetit ovat kotitalouksille laadittuja kulutus- tai hyödykekoreja, jotka koostuvat jokaiselle välttämättömiksi katsotuista tavaroista ja palveluista. Niillä kuvataan, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso.
Perusturva tarvitsee remonttia, joka on tehtävä vaiheittain ja huolellisesti. SOSTE ja sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat muotoilleet periaatteet perusturvan kehittämiseksi, joka toimisi 2030-luvulla.
Järjestöt varoittavat tekemästä tarvittavaa remonttia kertarysäyksellä. Uudistus tulee tehdä sijaan vaiheittain. Järjestöjen mukaan perusturvan tason parantaminen tulisi aloittaa kompensoimalla etuuksiin vuoden 2015 jälkeen tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset täysimääräisesti.
– Vähimmäismääräisten päivärahojen tasot yhtenäistetään. Tämän jälkeen perusturvaa korotetaan asteittain kohti kohtuullisen minimin viitebudjettien mukaista tasoa. Jotta etuudet eivät enää jäisi jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä, kaikki etuudet sidotaan indeksiin. Etuuksien verotusta tarkastellaan rinnakkain etuusjärjestelmän kehittämisen kanssa, järjestöt vaativat julkaisussaan.
– Kenenkään elämä ei saa vaikeutua siksi, että uudistuksen kiihkossa edetään hätiköiden. Esimerkiksi sote-uudistuksesta voidaan oppia, että monimutkaisten järjestelmien uudistamisessa tulisi edetä vaiheittain, mutta määrätietoisesti pitkän aikavälin visioon nojaten. Yhden hallituksen kaudella tämä työ ei ehdi maaliin, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Etuusjärjestelmän byrokratialoukkuja purkuun
Uudistus tulee aloittaa heti, koska perusturvassa on selkeitä epäkohtia. Suurin ongelma on perusturvan aivan liian matala taso sekä järjestelmän byrokraattisuus. Sote-järjestöt ymmärtävät jäsentensä kautta ihmisten monimutkaisia elämäntilanteita.
– Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan. Opiskelut keskeytyvät sairastumiseen, avioliitot päättyvät eroon, lapsen sairaus uuvuttaa vanhemmat. Perusturvan tulee joustaa niin, että ihminen saa vaikeassa tilanteessa tukea ja ihmisten tipahtaminen järjestelmän eri etuuksien väliin loppuu, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
SOSTEn sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen pitkän aikavälin visiona on joustava perusturva, joka ottaa nykyjärjestelmää paremmin huomioon moninaiset tuen tarvitsemisen tilanteet. Järjestöjen tavoitteena on selkeyttää järjestelmää.
Sen lisäksi, että etuusjärjestelmästä tehdään selkeämpi etuuksien saajille sujuvoittamalla etuuden hakemis- ja maksamisprosesseja, selvitetään etuuksien laskennassa käytettävien erilaisten käsitteiden yhdenmukaistamista.
Eroja on muun muassa lasten ikärajoissa, perhe- ja ruokakuntakäsitteissä, tulokäsitteissä sekä tarveharkinnassa. Näitä käsitteitä yhtenäistämällä voidaan päästä selkeämpään järjestelmään, jossa eroja olisi enää lähinnä etuuksiin liittyvissä velvoitteissa ja palvelulupauksissa.
Kaikille turvattava oikeus asioimiseen
Eri etuuksissa on osin perusteettomasti erilainen tarveharkinta. Joissakin tilanteissa palkkatulo aiheuttaa moninkertaisen tarveharkinnan. Esimerkiksi lapsiperheessä työtulot voivat pienentää toimeentulotukea, asumistukea, työmarkkinatukea ja kotihoidon tuen kuntalisää sekä lisätä veroja, jolloin työtulojen vaikutusta käteen jäävään summaan on hyvin vaikea arvioida etukäteen.
SOSTE-järjestöt huomauttavat myös, että kaikki ihmiset eivät pysty asioimaan sähköisissä palveluissa tai tarvitsevat muuten ohjausta ja neuvontaa. Heillä tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea. Asiakas saa hakemukseensa yhden päätöksen, jossa nyt eri syistä maksettavat etuuslajit on sovitettu yhteen.
Järjestelmän halutaan tukevan myös pysyvästi vammaisia tai sairaita ihmisiä luomalla heille sujuvia siirtymiä tilanteiden muuttuessa esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn muutosten mukaan. Uudistuksen halutaan vahvistavan ihmisen oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuntoutukseen, koulutukseen ja työllistymistä tukeviin palveluihin.
Perusturvanjärjestelmän sanktiointia pidetään virheenä.
– Tulevaisuudessa keskiöön täytyy nostaa luottamus, ihmisen toimintakyvyn tukeminen ja aktiivisen kansalaisuuden mahdollistaminen, sanoo Järvinen.
Järjestöt vaativat perustuvan uudistamista
Perusturvan tason parantaminen aloitetaan kompensoimalla etuuksiin vuoden 2015 jälkeen tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset
täysimääräisesti.
Perusturva ei riitä kattamaan kohtuullisen vähimmäiskulutuksen menoja (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015).
Sote-järjestöjen perusturvan keskiössä on ihminen, johon luotetaan ja jota tuetaan sanktioimisen sijaan.
Perusturva kattaa 73–93 prosenttia kohtuullisen minimin kulutuksesta yksin vuokralla asuvalla.
Esimerkiksi yksinasuvan työttömän perusturva kattaa vain noin 73 prosenttia minimibudjetista.
Kohtuullisen minimin viitebudjetit ovat kotitalouksille laadittuja kulutus- tai hyödykekoreja, jotka koostuvat jokaiselle välttämättömiksi katsotuista tavaroista ja palveluista. Niillä kuvataan, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso.
uutiskirje 
