Ministeriöiden kansliapäälliköt julkistivat maanantaina raportin Mahdollisuudet Suomelle, jolla he virittelevät poliitikkoja seuraavan vaalikauden haasteisiin. Tarkoitus on auttaa valtaan nousevia poliitikkoja tekemään ”vaikeita päätöksiä”.
He maalaavat maiseman, jossa ilmastonmuutos ja julkisen talouden kestävyys ovat pakottavia ajureita päätösten suuntaamiselle tulevina vuosina. Teknologinen murros, globaali muuttoliike, väestönmuutos ja eriarvoistuminen lisäävät painetta uudistaviin ja eteenpäin katsoviin pitkän aikavälin päätöksiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Jotta ei olisi liian helppoa, ratkaisujen löytymistä vaikeuttaa vielä kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän epävakaus.
Raportin mukaan Suomen talouden kuva on synkkä, vaikka nyt onkin eletty nousukautta ja työllisyys parantunut. Tulot eivät jatkossa riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun ja suotuisamman väestörakenteen varaan rakennettuja julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä, kansliapäälliköt kirjoittavat.
Heidän mukaansa pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi. Seuraava todennäköinen taantuma kohdataan heikommassa julkisen talouden tilanteessa kuin aiemmin.
Ratkaisuksi he esittävät muun muassa työllisyysasteen nostamista, julkisen sektorin tuottavuuden parantamista sekä verojen ja maksujen lisäämistä tai palveluiden ja etuuksien karsimista.
Työllisyysasteeksi kansliapäälliköt asettavat vuoteen 2023 mennessä 75 prosentin tavoitteen, mikä merkitsee työllisten määrän lisääntymistä noin 150 000:lla ja työttömyysasteen laskua 4,7 prosenttiin. Pitkällä aikavälillä tavoitteeksi voidaan asettaa 80 prosenttia, jonka saavuttamiseksi nykyisessä työkalupakissa olevat työllisyyttä tukevat toimet eivät riitä, raportissa todetaan. Kansliapäälliköiden mukaan tarvitaan toimia, joita emme osaa vielä kuvitella.
”Menee politikoinnin puolelle”
SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà kommentoi kansliapäälliköiden raportin lipsahtavan politikoinnin puolelle.
”Voidaan tietenkin kysyä, miksi kansliapäälliköt ottavat rohkeasti kantaa pohjimmiltaan poliittisiin asioihin. Heidänhän pitäisi palvella poliitikkoja, eikä määrittää poliittista agendaa”, Lainà pohtii SAK:n verkkosivuilla.
Hän kirjoittaa, että jos julkinen talous on huolenaiheena, on poliittinen valinta kuinka tilannetta korjataan.
”Esimerkiksi työllisyysasteen nostamisen sijaan tietty veronkorotus johtaa samaan lopputulokseen julkisen talouden kannalta. SAK on korostanut verotuksen painopisteen siirtämistä pääoman ja varallisuuden suuntaan. Nyt kansliapäälliköt haluavat kiinnittyä 80 prosentin työllisyysasteeseen, mikä kaventaa muun politiikan liikkumatilaa.”
Lainà on aiemmin kritisoinut työllisyysastetta huonoksi mittariksi. Hän kirjoittaa, että vuonna 2001 työllisyysaste oli ainoastaan 68 prosenttia, mutta siitä huolimatta julkinen talous oli peräti 5 prosenttia BKT:stä ylijäämäinen. Suunnilleen samalla työllisyysasteella vuonna 2010 julkinen talous oli puolestaan 2 prosenttia BKT:stä alijäämäinen, eli eroa vuoteen 2001 oli peräti 7 prosenttia BKT:stä.
”Eroa on mahdotonta laittaa väestön ikääntymisen piikkiin.”
Lisää ja vielä painavampia madonlukuja on luvassa ensi viikon maanantaina. Valtiovarainministeriön virkamiehet julkistavat silloin ”virkamiespuheenvuoron” ensi vaalikauden haasteista. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, siinä esiteltävät tavoitteet siirtyvä sellaisinaan ainakin kokoomuksen vaaliohjelmaan.
uutiskirje 
