Viime syksynä Kansan Uutisillekin tuli juttuvinkkejä ”vaarallisesta” GCM-sopimuksesta. Kyseessä on YK:n Global Compact for Migration -asiakirja siirtolaisten oikeuksista, jonka Suomikin hyväksyi joulukuussa yhdessä yli 160 valtion kanssa.
GCM ei ole uusi kansainvälisoikeudellinen sopimus, vaan siinä annetaan suosituksia maahanmuuttajien ihmisarvoisesta kohtelusta ja muista vastaavista asioista.
Suurempaan julkisuuteen sopimus nousi marraskuussa eduskunnan kyselytunnilla. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari vaati hallitusta tuomaan sopimuksen eduskunnan käsittelyyn.
– GCM-sopimuksessa on tarkoitus tehdä laittomasta siirtolaisuudesta laillista, ja Suomen ja kaikkien muiden sopimusmaiden käsiä halutaan sitoa niin, ettei kiristyksiä voisi enää tehdä, Huhtasaari väitti.
Kansainvälisen politiikan väitöskirjatutkija Mikko Räkköläinen ja kansainvälisen politiikan tutkija Milla Emilia Vaha ovat tehneet kiinnostavan yhteenvedon Politiikasta.fi-verkkolehteen siitä, miten GCM päätyi vääristeltynä perussuomalaisten asialistalle. Tapausten kulku on hyvä esimerkki valeuutisoinnin mekanismeista ja voimasta Suomessakin.
Persut äärikansallismielisten kelkassa
Tutkijoiden mukaan GCM nousi kansallismielisten agendalle lokakuussa 2018. Alkusysäyksenä he pitävät 23.10. Adressit.com-palveluun luotua ”Adressi globaalin massamaahanmuuttosopimuksen hylkäämiseksi”, josta tuli palvelun allekirjoitetuin adressi vuonna 2018. Allekirjoituksia se keräsi 37 424.
Adressissa väitettiin GCM-asiakirjan hyväksyvän rajattoman laittoman maahanmuuton ja että sen myötä valtio menettää itsemääräämisoikeutensa maahanmuuttoasioissa. Lisäksi allekirjoittajamaat sitoutuvat adressin mukaan tuomitsemaan kaiken maahanmuuttoa koskevan kritiikin ja protestit rasismiksi ja muukalaisvihaksi.
Adressin loi äärijärjestöjä yhdistävä Kansallismielinen liittouma. Alullepanijoita olivat muun muassa Suomen Sisun Terhi Kiemunki ja Seikku Kaita, Soldiers of Odin -aktiivit Mika Ranta ja Tero Ala-Tuuhonen ja Finnish Defence Leaguen puheenjohtaja Jukka Ketonen.
Heti adressin luomisen jälkeen perussuomalaisten Huhtasaari ja Ville Tavio tekivät GCM-asiakirjasta lokakuussa kirjalliset kysymykset hallitukselle.
Täysistuntoon Huhtasaari nosti asian 8.11.
Valeuutisointiin suhtauduttiin ponnettomasti
Räkköläisen ja Vahan tekemän selvityksen mukaan aihe levisi perussuomalaisten Suomen Uutisten kautta myös perinteisiin medioihin ja maakuntalehdistöön.
Valtio ja ministerit ovat pyrkineet vastaamaan virheellisiin tietoihin, mutta Räkköläinen ja Vaha kysyvät, puututtiinko valheellisen informaation levittämiseen liian myöhään ja ponnettomasti.
”Valtion kanta näyttää olleen, että koska GCM ei muuta Suomen kansainvälisoikeudellisia velvoitteita, ei siihen sitoutumisesta myöskään tarvitse keskustella. Samanaikaisesti ne tahot, joiden agendalla on erityisesti maahanmuuton kritisoiminen, ovat saaneet vapaasti agitoida kannattajiaan valheelliseen informaatioon nojaten”, tutkijat kirjoittavat.
He pitävät tilannetta ongelmallisena tavallisen kansalaisen kannalta.
”Mikäli aika ja kiinnostus eivät riitä faktojen tarkastamiseen, ajatukset salaisista sopimuksista jäävät epämääräisinä elämään kalvaen luottamusta yhteiskunnan toiminnan avoimuuteen ja maan johdon tarkoitusperiin.”
Valtakunnan poliitikotkin levittävät valeuutisia
He kysyvät myös, miksi muut puolueet eivät ottaneet ponnekkaammin kantaa perussuomalaisten kansanedustajien esittäessä väitteitään eduskunnassa.
”Suomalaista ulkopoliittista keskustelua erityisesti maahanmuutto- ja pakolaisasioissa näyttäisikin leimaavan jonkinasteinen apatia, jossa tila on kritiikittömästi luovutettu maahanmuuttovastaisille voimille”, tutkijat arvioivat.
”Poliittisten päättäjien tulisikin voimakkaammin vastata valheelliseen informaatioon eikä vain tuudittautua ajatuksella, että tällaisten prosessien takana on vain rasistisia liikkeitä tai salaliittoteoreetikkoja. Kuten GCM-prosessin ympärillä käyty suomalainen ja eurooppalainen keskustelu ovat osoittaneet, jopa poliitikot valtakunnan tasolla lähtevät mukaan virheellisen tiedon levittämiseen”, he toteavat.