Sosiaaliturvan informaatio- ja byrokratialoukut voivat muodostaa merkittäviä työllistymisen esteitä. Niiden vähentämiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa sosiaaliturvan aiheuttamista haitallisista työllisyysvaikutuksista.
Tämän johdosta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuskeskuksen tutkijoista koostuva ryhmä esittää kenttäkoetta, jossa selvitettäisiin etuusbyrokratian, taloudellisten kannustimien ja informaation muodostamia esteitä työhön osallistumiselle. Keskeinen vaatimus luotettavien tulosten saamiseksi on, että kokeilu toteutetaan satunnaisesti valituille koeryhmille.
Ryhmä tekee esityksensä Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta tekemässään raportissa.
– Ehdottamamme kokeilu olisi järkevä toteuttaa, koska sosiaaliturvaa tullaan luultavasti joka tapauksessa uudistamaan, sanoo PT:n tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.
Kukaan ei tiedä, miten uudistaa
Hänen mukaansa kukaan ei oikein kuitenkaan tiedä miten sosiaaliturvaa tulisi uudistaa parhaalla mahdollisella tavalla. Ilman kokeilua on riski, että tehdään iso kokonaisuudistus, jolle tulee huono maine ilman että tiedetään mistä, kuten Ison-Britannian Unicredit-uudistuksessa on tapahtunut.
– Kokeilu minimoi uudistuksen epäonnistumisen riskejä. Perustulokokeilu oli hyvä alku kokeiluille, mutta siinä ei kokeiltu sosiaaliturvan uudistamiskelpoista mallia kuten meidän ehdotuksessamme.
Työttömyysturva ja asumistuki yksinkertaisemmin
Raportissa ehdotetaan kahta vaihtoehtoista tapaa vähentää kokeeseen osallistuvien henkilöiden kohtaamaa byrokratiaa osa-aikaisen työskentelyn aikana. Ehdotetut kokeilut sisältävät joko työttömyysturvan ja asumistuen nykyistä yksikertaisemman haku- ja ilmoitusmenettelyn tai yksinkertaisemmat työaikasäännöt. Kokeilussa parannetaan myös osa-aikatyön taloudellisia kannustimia osalle koeryhmästä. Lisäksi osalle koeryhmästä tarjotaan selkeämpää ja täsmällisempää tietoa nykyisistä byrokratiamenettelyistä ja rahallisista kannustimista.
Tutkijoiden mukaan Suomessa ollaan laajasti yksimielisiä siitä, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa uudistusta, jotta se tukisi entistä paremmin yksilöiden hyvinvointia ja mahdollistaisi korkeamman työllisyysasteen. Keskeinen kysymys on, miten osa-aikainen ja tilapäinen työnteko ja sosiaaliturva voidaan sovittaa yhteen nykyistä tehokkaammin.
Tutkijoiden ehdottaman kokeilun tulosten perusteella voitaisiin päätellä, mitkä tekijät vaikuttavat työllistymiseen voimakkaimmin, ja se antaisi näin suuntaviivoja sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseen.
Kolmenlaisia loukkuja
Taloudellisella kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön työhön osallistuminen tai työnteon lisääminen eivät mainittavasti paranna käytettävissä olevia tuloja. Tämä on seurausta siitä, että lisääntyneiden työtulojen myötä joko verot lisääntyvät tai etuudet vähenevät samassa suhteessa lisätulojen kanssa.
Byrokratialoukussa henkilön työntekopäätös voi riippua myös niistä kustannuksista, jotka syntyvät työn vastaanottamiseen liittyvistä hallinnollisista menettelyistä ja säännöksistä, sekä prosessiin liittyvästä epävarmuudesta.
Informaatioloukussa oleva henkilö ei ota vastaan työtä epätäydellisen tiedon tai tietämyksen vuoksi. Tällaisessa tilanteessa informaatiopuutteen lieventäminen johtaisi henkilön työllistymistodennäköisyyden kasvamiseen. On myös mahdollista, että henkilöllä on väärää tietoa erilaisista etuuksista ja niiden hakemisesta, minkä korjaaminen voi ääritapauksissa johtaa myös siirtymiseen työllisyydestä työttömyyteen.
Ryhmä esittää kokeilun toteuttamista vuosien 2020–2021 aikana, jolloin sen valmistelu pitäisi käynnistää jo tämän vuoden keväällä.
uutiskirje 
