Itsensätyöllistäjille halutaan ammattiliiton edustus ja neuvotteluoikeus. Itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmä ITSET julkisti hallitusohjelmatavoitteensa maanantaina.
ITSET on ammattiliittojen ja palkansaajakeskusjärjestöjen välinen työryhmä itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi. Se pohtii itsensätyöllistäjiä koskevien työlainsäädäntö-, kilpailuoikeus- ja sosiaaliturvasäädösten uudistustarpeita. Itsensätyöllistäjät tekevät työtään muun muassa yrittäjinä, freelancereina ja ammatinharjoittajina. Heihin kuuluvat myös näennäisyrittäjät ja pakkoyrittäjät, eli vastoin tahtoaan yrittäjiksi joutuneet.
– Itsensätyöllistäjien suurimpia ongelmia ovat olematon neuvotteluvalta ja sitä kautta työn alhainen hinta, työlainsäädännön hämäryys ja heikko sosiaaliturva sekä työhyvinvointiin liittyvät ongelmat, freelancer-toimittaja Sami Turunen luetteli. ITSET-ryhmän järjestämään paneeliin osallistui kuuden eduskuntapuolueen edustajat.
Viimeisten 15 vuoden aikana itsensätyöllistäjien asema on ollut esillä monissa hallituksissa, mutta mitään konkreettista parannusta heidän asemaansa ei ole saatu. Itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut, koska työnantajien on edullisempaa irtisanoa työntekijä ja maksaa työstä korvausta toimeksiantoina ilman lakisääteisiä työnantajamaksuja.
Työelämän uusi normaali
Vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan sekä kokoomuksen kansanedustajan Harri Jaskarin mielestä työn murros on luonut tilanteen, jossa itsensätyöllistäjät ja muut epätyypillistä työtä tekevät voivat olla työelämän ”uusi normaali”. Se tarkoittaisi, että työlainsäädännön tulisi perustua tälle uudelle normaalille.
Vihreiden kansanedustajan Outi Alanko-Kahiluodon mukaan itsensätyöllistäjien määrää on ministeriöissä vähätelty kaudesta toiseen.
– Vasta viime vuosina on ymmärretty, että muun muassa työn murros ja digitalisaatio ovat muuttaneet työmarkkinoita lopullisesti. Esimerkiksi alustatalouden kautta työskentelevien määrä kasvaa jatkuvasti, Alanko-Kahiluoto totesi.
Hänen mukaansa on yhteiskunnan etu, että kaikki työ saataisiin sosiaaliturvan piiriin ja että työ kerryttäisi tekijälleen eläkettä. Lisäksi harmaa työ vähenisi ja verotuloja kertyisi.
Tulkinnat vaikeuttavat elämää
Ongelmia ovat tuottaneet TE-toimistojen erilaiset tulkinnat itsensätyöllistäjien asemasta. Joissakin kunnissa heidät luetaan yrittäjiksi, jolloin heillä ei ole oikeutta työttömyyskorvaukseen. Sosiaaliturvan puuttuessa itsensätyöllistäjien osana on muun muassa eläkeköyhyys.
Neuvotteluoikeus sekä ITSET-ryhmän työlainsäädäntöön ehdottamat muutokset selkeyttäisivät itsensätyöllistäjien oikeutta sosiaaliturvaan. Lisäksi ITSET haluaa kohentaa sosiaaliturvajärjestelmää sekä työttömyys- ja eläketurvaa siten, että ne ottavat joustavasti huomioon erilaiset työn tekemisen tavat sekä siirtymisen työmuodosta toiseen, esimerkiksi yrittäjästä itsensätyöllistäjäksi.
Epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä lasketaan olevan jopa miljoona suomalaista. Heistä itsensätyöllistäjiä on noin 184 000.
Perustili vai perustulo?
Nykyinen työlainsäädäntö ei tunne muita työn tekemisen muotoja kuin yrittäjyyden ja palkkatyön.
Itsensätyöllistäjät jäävät näiden kahden ryhmän välimaastoon. Eläkettä varten ratkaisuksi on mietitty yhdistelmävakuutusta. Ongelmana on, kuka vakuutuksen maksaa.
Lisäksi kokoomuksen Jaskarin mukaan itsensätyöllistäjän on vaikeaa ryhtyä yrittäjäksi ilman taloudellista selkänojaa. Hänen mukaansa ratkaisu voisi olla perustilimalli.
– Perustilimallissa työntekijän tienaamasta rahasta osa menee rahastoon. Rahaston varoja voi käyttää, jos käy vaikkapa välillä opiskelemassa. Jos tietyn rajasumman alle mennään, niin yhteiskunta tulisi mukaan, Jaskari selventää.
Sen sijaan esimerkiksi Vasemmistoliitto on Kelan maksaman perustulon kannalla.