Palvelualojen ammattiliitto PAMin julkaiseman selvityksen perusteella yhteiskunta maksoi vuonna 2017 sosiaalitukina noin 60 miljoonaa euroa tarjoilijoille, kokeille ja siivoojille, joiden palkka ei riitä elämiseen.
PAMin puheenjohtaja Ann Selin vaatii lainsäädäntöön lisäyksen osa-aikaisuuden perusteista, jotta toimeentulo-ongelmia aiheuttavaa silpputyötä saadaan kitkettyä. Selinin mielestä yrityksiltä pitäisi myös vaatia enemmän.
500 miljoonaa sosiaalitukea työssä käyville
PAMin tilaama VTM Niina Tannerin selvitys “Töissä, mutta köyhä – palkkatyököyhyys ja sen kustannukset ravintola- ja kiinteistöpalvelualoilla” osoittaa, että yhteiskunta maksoi vuonna 2017 noin 500 miljoonaa euroa sosiaalitukena töissä käyville, joiden tulot eivät riittäneet toimeentuloon.
Tarjoilijoiden, kokkien ja siivoojien osuus tästä oli yhteensä 60 miljoonaa. Tanner teki PAMin tilaamana myös aiemmin samankaltaisen selvityksen vähittäiskaupasta. Vuonna 2015 tulonsiirtoja maksettiin samalla perusteella lähes 400 miljoonaa. Näistä myyjien osuus oli 30 miljoona.
Selinin mielestä on sinänsä selvää, että hyvinvointivaltiossa ihmisistä on huolehdittava. Tämä tarkoittaa myös tilanteita, joissa työstä saatava palkka ei riitä elämiseen. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten tukijärjestelmämme ovat monimutkaisia ja sen myötä esimerkiksi lyhytaikaiset työsuhteet aiheuttavat ihmiselle lisää toimeentulo-ongelmia. Selin toteaa, että siksi sosiaaliturvan kokonaisuudistus on tulevalla vaalikaudella välttämätön.
– Minusta on kuitenkin myös kysyttävä, mitä yrityksiltä voidaan vaatia. Millaisia työsuhteita yritykset tarjoavat, tarjoavatko ne esimerkiksi elämiseen riittäviä työtunteja.
Työvoimapulaa jo pitkään mara- ja kiinteistöpalveluissa
Yksi ajatuskulku yhteiskunnassa on ollut, että vähempienkin työtuntien ja niiden rinnalla maksettavan sosiaaliturvan yhdistelmä on hyvä, koska se antaa useammalle mahdollisuuden pysyä mukana edes jossain määrin työmarkkinoilla.
Selinin mukaan ajatus on hyvä, jos työttömyysluvut ovat korkeat.
– Niin mara- kuin kiinteistöpalvelualallakin on kuitenkin jo pitkään kärsitty työvoimapulasta ja esimerkiksi vanhustenhoitoon kehitellään robottikoiria vanhusten seuraksi, kun työvoimaa siihen ei riitä, Selin lataa.
Tannerin selvityksessä kävi ilmi, että TE-hallinnon sivuilla avoinna olevista siivoojien työpaikoista 63 prosenttia ja ravintolatyöntekijöiden työpaikoista 71 prosenttia oli laadultaan heikkoa tai toimeentulon epävarmuutta lisäävää.
Työvoimapulasta tulossa kasvun este
– Työvoimapula alkaa muodostaa jo kasvun esteitä, ja siksi on vaikea ymmärtää, että edelleen avoinna olevat työpaikat ovat noin heikkoja. Työntekijöillä on oikeus elämiseen riittävään palkkaan, elämiseen riittäviin työtunteihin. Palvelualojen yrityksiltä pitää vaatia tarmokkaampaa pyrkimystä korkeampiin tunteihin. Jos se toteutuisi, yhteiskunta säästäisi sosiaaliturvamenoissa. Samoin työvoiman käyttö olisi kansantalouden kannaltakin järkevämpää, Selin sanoo.
Tähän vaatimukseen liittyen PAM on sopinut esimerkiksi alojen työaikamääräykset niin joustaviksi, että yrityksen niin halutessa työntekijälle saadaan kokoaikainen työsuhde ja työnantajalle käyttöön työvoimaa silloin, kun asiakkaat ovat paikalla.
– Koska tämä ei ole riittänyt, esitämme, että tulevan eduskunnan tulisi säätää laki, jonka mukaan työsuhteen osa-aikaisuudelle olisi oltava peruste. Samoin olemme esittäneet, että jos työntekijä tekee lisätunteja pitkäkestoisesti yli työsopimuksen mukaisen työajan, näiden tuntien tulee vakiintua uudeksi työajaksi työsopimukseen.
Tavoite osa-aikaisuuden perusteesta saa myös kansalaisilta vahvan tuen. PAMin loppusyksynä TNS-gallupilla teettämässä Vetovoimabarometrissä 75 prosenttia työikäisistä suomalaisista oli sitä mieltä, että osa-aikatyön teettämiselle pitäisi lainsäädännöllä määritellä perusteet. Eniten ajatusta kannattivat SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat.