Työpahoinvoinnin kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle vaihtelevat 25 miljardista eurosta noin 40 miljardiin, riippuen käytettävästä laskentatavasta. Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Guy Ahosen mukaan kustannukset ovat vähintään 25 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi: Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardin euron suuruinen.
Työpahoinvointi työpaikoilla näkyy työkyvyttömyytenä, sairauspoissaoloina, sitoutumisen puutteena ja ennenaikaisina eläköitymisinä.
Vaikka monella työpaikalla järjestetään työhyvinvointikyselyjä ja työhyvinvointi on kirjattu varmasti monen yrityksen suunnitelmiin ja strategioihin, konkreettiset toimenpiteet jäävät usein puutteellisiksi tai ongelmakohtiin ei edes osata puuttua.
Suomessa henkilöstöjohtamisen osaaminen on puutteellista. Toki on myös työpaikkoja missä henkilöstöjohtaminen osataan ja ymmärretään sen merkitys. Mutta jotakin on pahasti pielessä johtamisen saralla, jos katsomme työpahoinvoinnin aiheuttamia vuosittaisia kustannuksia yrityksille ja koko yhteiskunnalle.
Hallitusneuvottelut ovat ohi ja palloa työelämän kehittämisestä on heitetty työmarkkinajärjestöille. Tavoitteena on talouden kasvu ja uutta työtä Suomeen – tästä tehtävästä eivät tee yhtään helpompaa talouskasvun ennusteet, jotka povaavat synkempiä aikoja.
Suomi on kuitenkin työhyvinvoinnin tutkimuksen saralla edelläkävijä maailmalla. Lapin yliopistolla on kehitetty mittareita ja konkreettisia välineitä, mm. tekoälyä hyödyntäen, millä henkilöstöjohtamista voidaan kehittää ja parantaa työhyvinvointia.
Mielestäni työpahoinvoinnin kitkeminen työpaikoilta on konkreettinen keino saada aikaan kasvua ja päästä myös 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Työhyvinvoinnin parantaminen työpaikoilla on niin työntekijän kuin työnantajankin etu. Yhteisen sävelen luulisi siis löytyvän helpommin kuin edellisen hallituksen pakkokeinolla haetut ratkaisut.
Työhyvinvointi on tuottavuustekijä.
Marko Kaarlenpoika
Iitti
uutiskirje 
