Muutama viikko sitten Helsingin Vuosaaren kaupunginosan Facebook-ryhmässä valitettiin paikallisen nuorison touhuista. Nuorten oli nähty kiipeilevän vieraille parvekkeille ja kärryttelevän S-marketin ostosvaunuilla, rikkovan pulloja ja soittavan suuta aikuisille.
Vuosaari nousi otsikoihin, ja Helsingin Sanomatkin kirjoitti huolestuneen artikkelin kymmenien lasten ja nuorten häiriköinnistä.
Helsingin Sanomien artikkeli ilmestyi 30. heinäkuuta. Jo samana päivänä alati valppaalla Homma-foorumilla keskusteltiin siitä, miten ulkomaalaistaustaiset ja erityisesti tummaihoiset lapset riekkuvat Vuosaaressa niin, ettei kunnon kantasuomalainen uskalla nenäänsä ulos pistää. Osasta kommentteja paljastui, että kauhistelija oli tuskin koskaan käynyt edes Helsingissä, Vuosaaresta puhumattakaan. Pikadiagnoosin tehneet hommailijat kertoivat, että kyseessä on ”kehitysmaalaisten kulttuureiden valloitussota” ja ”katujen ja kantaväestön hallitseman yhteiskunnan horjuttaminen”.
Seuraavaksi Vuosaaren Fb-ryhmään putkahti hetkessä yli 700 uutta jäsentä. Uusien etävuosaarelaisten käsitys lähiöstä oli kristallinkirkas: Vuosaaresta on hyvää vauhtia kehittymässä no-go-zone.
Kantavuokkilaisten yritykset kertoa, että nuorisojoukko – kuten koko Vuosaarikin – tosiaan on monikulttuurinen, kuitattiin ”suvakkipuheeksi”. Huomiot nuorten historiallisista positioista aikuisten paheksunnan kohteena mitätöitiin: ei voi verrata, suomirähinöitsijät ovat reiluja ja pyytävät anteeksi turpaanvedon jälkeen.
Koulujen alkaminen ja poliisin partiointi rauhoittavat nuorison. Mutta Vuosaaren Facebook-ryhmässä etävuosaarelaiset odottavat edelleen ”suuremman luokan terrori-iskua” ja valittavat, miten Vaasassa maahanmuuttajalapset hyppivät naapurin trampoliinilla.
uutiskirje 