KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kansainvälisen oikeuden uskottavuus koetuksella

Yhdysvaltain presidentin turvallisuusneuvonantaja John Bolton on ollut avainasemassa Yhdysvaltain kovassa linjassa kansainvälistä rikostuomioistuinta vastaan.

Yhdysvaltain presidentin turvallisuusneuvonantaja John Bolton on ollut avainasemassa Yhdysvaltain kovassa linjassa kansainvälistä rikostuomioistuinta vastaan. Kuva: All Over Press/Jim Lo Scalzo

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) luopui keväällä yli 13 vuotta kestäneen esitutkinnan jälkeen Afganistanin konfliktin aikana tehtyjen rikosten varsinaisesta tutkinnasta. Päätös oli luonteeltaan poliittinen ja kolaus kansainvälisen oikeusjärjestelmän uskottavuudelle.

Johannes Hautaviita
17.8.2019 12.06

ICC:n perustamissopimus – joka tunnetaan Rooman perussääntönä – allekirjoitettiin vuonna 1998 ja se astui voimaan vuonna 2002. Rooman perussäännön on hyväksynyt 122 valtiota.

ICC tutkii ja asettaa syytteeseen henkilöitä, joiden epäillään syyllistyneet erityisen vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. ICC:n toimivaltaan kuuluu kansanmurhat, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja hyökkäyssodat.

Tuomioistuin voi harjoittaa toimivaltaa suhteessa näihin rikoksiin, mikäli niihin syyllistyy Rooman perussäännön osapuoli, jos ne ovat tapahtuneet sopimuksen ratifioineen valtion alueella tai YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksella.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhdysvallat peruutti viisumin ICC:n pääsyyttäjältä.

Tuomioistuin täydentää kansallisia oikeusmekanismeja toimimalla tapauksissa, joissa valtiot eivät itse suostu tai kykene asettamaan rikollisia syytteeseen. Näin tuomioistuin pyrkii varmistamaan, että vakavimmat kansainväliset rikokset eivät jää rankaisematta.

Suurvaltojen jättäytyminen sopimuksen ulkopuolelle ja niiden kampanjointi ICC:n legitimiteetin kyseenalaistamiseksi on kuitenkin merkittävästi heikentänyt tuomioistuimen toimintamahdollisuuksia. Afganistanin tutkinnan kohtalo on tästä havainnollinen esimerkki.

Afganistan-tutkinnan lopetus

Watson Institute for International and Public Affairs -tutkimuskeskuksen mukaan Afganistanin sodassa on tapettu yli 38 000 siviiliä. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan sodan osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, mukaan lukien siviileihin kohdistettuihin hyökkäyksiin, kidutukseen ja raiskauksiin. Rikokset on toteutettu täydellisen rankaisemattomuuden vallitessa.

Vuoden 2017 marraskuussa ICC:n pääsyyttäjä Fatou Bensouda pyysi tuomioistuimen tuomareilta valtuutusta aloittaa virallinen tutkinta, joka kohdistuisi Afganistanin aseellisen konfliktin aikana tapahtuneisiin mahdollisiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Virallista tutkintaa edeltävä esitutkinta aloitettiin vuonna 2006 ja se koski vuoden 2003 toukokuun jälkeistä aikaa – jolloin ICC:n perussäännön ratifiointi astui voimaan Afganistanin osalta. Tutkinnan kohteina olivat Taliban-järjestö, Afganistanin hallitus sekä kansainväliset joukot, mukaan lukien yhdysvaltalaiset sotilaat.

Yhdysvallat kumosi viime huhtikuussa Bensoudan viisumioikeuden Yhdysvaltoihin ja uhkasi ICC:n työntekijöitä pakotteilla ja syytteeseen panolla, mikäli Yhdysvaltojen toimia Afganistanissa tutkitaan.

Tuomioistuimen tuomaristo ilmoitti viikko Bensoudan viisumin eväämisen jälkeen, ettei virallista tutkintaa aloiteta. Tuomareiden mukaan syyttäjän esitutkinnassa osoitettiin uskottavasti, että Afganistan konfliktin kontekstissa on syyllistytty ICC:n toimivaltaan kuuluviin rikoksiin sekä kaikkien asiaankuuluvien ehtojen täyttyneen tutkimuksen aloittamiseksi.

Tuomaristo katsoi kuitenkin tutkimuksen ja syytteeseenpanon onnistumisen olevan epätodennäköistä tutkinnan pitkittymisen sekä asianomaisten tahojen yhteistyön puutteen takia.

Ihmisoikeusyhteisö tyrmistyi tuomioistuimen päätöksestä. Amnesty Internationalin Etelä-Aasian alueellinen päällikkö Biraj Patnaik totesi, että ”päätös tullaan näkemään pelkurimaisena antautumisena Washingtonin uhkauksille ja pelotteluille”.

Human Rights Watch varoitti päätöksen lähettävän ”vaarallisen viestin”, jolla on Afganistanin tapausta huomattavasti laajemmat seuraukset. Bensoudan toimisto teki kesäkuussa valituksen tuomareiden päätöksestä.

Yhdysvaltojen kampanja

Yhdysvallat on aktiivisesti vastustanut ICC:n Afganistan-tutkintaa. Presidentin turvallisuusneuvonantaja John Bolton on ollut avainasemassa Washingtonin ICC-politiikan muotoilussa. Vuoden 2018 syyskuussa Bolton sanoi puheessaan, että mikäli ”tuomioistuin lähtee jahtaamaan meitä, Israelia tai muita Yhdysvaltojen liittolaisia, me emme tule istumaan toimettomina”.

Bolton sanoi Yhdysvaltojen suojelevan omia ja liittolaistensa kansalaisia ”keinolla millä hyvänsä” tämän ”illegitiimin tuomioistuimen epäoikeudenmukaisilta syytteeseenpanoilta”. ”Toimimme samoin suhteessa kaikkiin yhtiöihin tai valtioihin, jotka avustavat yhdysvaltalaisiin kohdistuvaa tutkintaa ICC:n toimista”, Bolton linjasi.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Fatou Bensouda yritti käynnistää virallisen tutkinnan Afganistanissa tehdyistä rikoksista, mutta jäi Yhdysvaltain jyräämäksi.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Fatou Bensouda yritti käynnistää virallisen tutkinnan Afganistanissa tehdyistä rikoksista, mutta jäi Yhdysvaltain jyräämäksi. Kuva: All Over Press/Bas Czerwinski

Yhdysvallat on kritisoinut tuomioistuinta sen perustamisesta lähtien. Vuosina 2001–2005 Bolton toimi Yhdysvaltain kansainvälisestä turvallisuudesta ja asevalvonnasta vastanneena apulaisulkoministerinä. Vuoden 2002 toukokuussa – pari kuukautta ennen tuomioistuimen perustamista – Bolton välitti YK:n pääsihteeri Kofi Annanille kirjeen, jossa todettiin, ettei Yhdysvallat aio liittyä tuomioistuimen perustamissopimuksen osapuoleksi.

Kolme kuukautta myöhemmin, vuoden 2002 elokuussa, George W. Bushin hallinto teki merkittävimmän siirtonsa tuomioistuinta vastaan säätämällä ”American Service-Members’ Protection Act of 2002” -lain. Donald Trumpin hallinnon Afganistanin tutkintaa koskevissa kannanotoissa on kaikua tästä Bushin aikana voimaan tulleesta laista.

Laki valtuuttaa voimankäyttöön yhdysvaltalaisten tai sen liittolaisten kansalaisten vapauttamiseksi, mikäli heidät tuodaan Haagissa sijaitsevan rikostuomioistuimen eteen. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch onkin viitannut lakiin nimellä Hague Invasion Act.

Lain tavoitteena oli heikentää juuri perustetun ICC:n arvovaltaa sekä toimivaltaa suhteessa Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin. Laki määrittelee liittolaisiksi Naton jäsenvaltiot sekä Naton ulkopuoliset merkittävät liittolaiset, kuten Israelin, Egyptin, Marokon, Pakistanin, Afganistanin ja Filippiinit.

Uhkailua Israelin suojelemiseksi

Yhdysvallat on myös uhkaillut tuomioistuinta pakotteilla, mikäli se aloittaa tutkinnan Israelin toimista miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Vuoden 2018 syyskuussa Bolton arvosteli sitä, miten tuomioistuin on ”uhkaillut Israelia – liberaalia, demokraattista valtiota – tutkinnalla sen toimista kansalaistensa suojelemiseksi terroristisilta hyökkäyksistä Länsirannalla ja Gazassa”.

ICC aloitti Palestiinan tilannetta koskevan esitutkinnan vuonna 2015. ICC:hen kohdistuva paine käynnistää virallinen tutkinta on kasvanut merkittävästi vuoden 2018 Gazan mielenosoitusten jälkeen. YK:n ihmisoikeusneuvoston asettaman itsenäisen tutkimusryhmän mukaan Israel syyllistyi mielenosoitusten aikana mahdollisiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Palestiinan – kuten Afganistanin – tilanteen suhteen tuomioistuin tasapainottelee reaalipolitiikan ja oikeudellisen mandaattinsa toteuttamisen välillä. On kuitenkin aiheellista kysyä, miten tuomioistuimen uskottavuus kestää toimivaltaansa kuuluvien vakavien kansainvälisten rikosten toistuvan ohittamisen ja rankaisematta jättämisen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään