Suurin vähemmistö tarvitsee puolustajansa

Tarvitaan, arvelevat vantaalainen tutkija Elina Nykyri ja neljä muuta vammaisaktivistia. He tekivät asiasta kansalaisaloitteen, joka avattiin 5. elokuuta allekirjoitettavaksi.

Heidän mielestään vammaiset tarvitsevat lakien toteuttamista puolustamaan vammaisasiavaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa vammaisten oikeuksia ja lakien toteuttamista ilman syrjintää.

He toteavat, että muutkin lait kuin vammaislait, samoin kuntatason poliittiset ja virkamiespäätökset, koskevat vammaisia.

Kunnat eivät aina noudata lakeja.

– Niiden toteutuminen kuitenkin vaatii liian usein valituskierroksen laillisien oikeuksien toteutumiseksi, he kirjoittavat kansalaisaloitteessaan.

– Kaikessa yhteiskunnan toiminnassa ja lainsäädännössä tulee ottaa huomioon vammaisvaikutukset. Näin ei nyt tapahdu.

He toteavat, että vammaisten oikeuksien täyttyminen on jatkuvaa taistelua.

– Syntyy toistuvasti tilanteita, joissa vammainen ei pääse kotiinsa, koska virkamiehen päätöksellä hänellä ei ole oikeutta saada siihen tarvittavaa apuvälinettä.

– Vammaiset ihmiset tarvitsevat vähintään lakien mukaisia ratkaisuja, jotka ovat siis minimi tarjotuissa palveluissa.

Tämän viikon tiistaina aloite oli kerännyt 1 290 allekirjoitusta.

Jopa 15 prosenttia väestöstä

– Me kaikki aloitteen vastuuhenkilöt olemme toimintakykyrajoitteisia ja olleet vammaispalvelujen kanssa paljon tekemisissä. Järjestötoiminnan kautta olemme myös kuulleet muiden vammaisten kokemuksia, Nykyri sanoo.

Nykyrin mukaan ongelma vammaisten kohtelussa on se, että käytännöt ovat hyvin kirjavia eri kunnissa.

– Kunnat toimivat hyvin monilla eri tavoilla eikä ole mitään tahoa, joka pyrkisi vaikuttamaan siihen, että vammaisia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti, Nykyri sanoo.

Vammaisten oikeuksien valvominen kuuluu nykyisellään yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin.

– Hänellä on kuitenkin hirveästi muutakin työtä. Hän ei välttämättä pysty hoitamaan meidän asioitamme, jos ei ole erikoistunut vammaisten asioihin, koska ne ovat hyvin monimutkaisia.

Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan vammaisia on jopa 15 prosenttia väestöstä.

– Suomessakin se tarkoittaa tosi isoa joukkoa ihmisiä, Nykyri muistuttaa.

– Vammaisasiavaltuutettu voisi erikoistua sen ongelmiin.

Kohtuullinen lainsäädäntö

Nykyri arvioi, että vammaisia koskeva lainsäädäntö on kohtuullisen hyvä Suomessa.

– Nykylait antavat hyvät oikeudet vammaisille, mutta kunnat eivät aina noudata niitä, hän sanoo.

– Lisäksi asioita on sanottu hyvinkin ylimalkaisesti, mikä antaa tulkinnanvaraa.

Samanlaisesta vammaisuudesta kärsivät henkilöt voivat eri kunnissa esimerkiksi saada eri määrän henkilökohtaisen avustajan tunteja. Myös kuljetuspalveluissa on eroja.

– On paljon lakisääteisiä asioita, jotka on pakko myöntää kunnasta riippumatta. Käytännössä on kuitenkin eroja siinä, miten helposti vammainen pystyy toimimaan yhteiskunnassa, Nykyri toteaa.

Kansalaisaloite tuli ajankohtaiseksi, koska vammaisasiainvaltuutettua ei mainita tuoreessa Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelmassa. Vanhusasiainvaltuutettu siihen on kirjattu.

– Yritimme toki saada sitä sinne, Nykyri kertoo.

– Lienevätkö vammaiset jääneet varjoon, kun vanhuspalveluasiat ovat niin paljon julkisuudessa.