Petteri Orpon hallituksen ohjelma julkistettiin 20.6.2023. Sen ja nykyisten hallituspuolueiden vaalikampanjoiden kärki oli velkaantumisen pysäyttäminen.
”Hallituksen finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tämän varmistamiseksi julkisen talouden velkasuhde vakautetaan ja sen jälkeen käännetään ylivaalikautisessa tarkastelussa pysyvästi alenevalle uralle.”
Näin lukee hallitusohjelmassa.
Missä mennään nyt, kun hallituskausi on kääntynyt jälkipuoliskolleen?
”Julkisyhteisöjen velka kasvoi eniten koko 2000-luvulla: Nousua edellisestä vuosineljänneksestä 12,6 miljardia euroa”, kertoi Tilastokeskus tiistaiaamuna.
Vuodentakaiseen verrattuna velka kasvoi 25,8 miljardia euroa.
Velkaantumisen pysäyttäjähallitus ylsi saavutukseen, jonka ei pitäisi olla mahdollinen. Se rikkoi koko 2000-luvun velkaantumisennätyksen, vaikka takana on viiden vuoden takainen koronakriisi.
– Julkisyhteisöjen velka kasvoi edellisestä vuosineljänneksestä nyt euromääräisesti eniten nykyisen tilaston historiassa, joka alkaa vuodesta 2000. Ainoastaan koronakriisin alussa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes yhtä suurta, sanoo yliaktuaari Anna Mustonen Tilastokeskuksen tiedotteessa.
Mustonen arvioi, ettei aiempinakaan vuosikymmeninä mitä luultavimmin ole nähty yhtä nopeaa nousua euroissa mitattuna, ei edes rahan arvon muutos huomioiden.
”Aiemmat vuosikymmenet” pitävät sisällään historiallisen syvän 1990-luvun laman.
VM ennusti totaalisesti pieleen
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 toisella neljänneksellä selvästi eniten kasvoi valtion velka, jota oli nyt 21,7 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2024 vastaavan neljänneksen lopussa ja 11,1 miljardia enemmän verrattuna edelliseen neljännekseen. Suunta oli sama myös paikallishallintosektorilla ja sosiaaliturvarahastoissa.
Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli nyt 88,3 prosenttia. Edellisen vuosineljänneksen lopussa lukema oli 83,6 prosenttia ja vuosi sitten se oli juuri ylittänyt 80 prosentin rajan.
Hallitusohjelmasta näkee helposti, miten väärä sen tilannekuva oli runsaat kaksi vuotta sitten. Ennusteissaan kerta toisensa jälkeen epäonnistuva valtiovarainministeriö arvioi silloin talouskasvun olevan vaimeaa vaalivuonna 2023, ”mutta kiihtyvän lähivuosina yli pitkän aikavälin kasvuvauhdin”.
Sen arvion varassa hallitus leikkasi etenkin pienituloisten ostovoimaa. Kaikkien ennusteiden mukaan talouden mahalaskun syy on kuluttajien epäluottamus.
Kasvun kiihtyvyys on lykkääntynyt vuosineljänneksestä toiseen, ja nyt vuoden 2025 alkusyksyllä kaikki tutkimuslaitokset ja muut talousennustajat ovat jälleen alentaneet arvioitaan tämän ja ensi vuoden kasvusta.
Hallitus odotti kotitalouksien ostovoiman vahvistumisen ja kestävään kasvuun liittyvien suurten investointien nopeuttavan talouskasvua vuodesta 2024 lähtien. Pieleen meni.
Kokoomus lupasi 100 000 työpaikkaa
Hallitusohjelmassa ”talouspolitiikan painopisteet ovat taloudellinen vakaus, työllisyys, talouskasvu sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen”.
Talouskasvua ei ole, työllisyys on pahemmin kuralla kuin kertaakaan 2000-luvulla ja hyvinvointipalvelut sakkaavat.
”Hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä”, hallitusohjelmassa lukee ilman mitään varauksia.
Nyt työttömiä on noin 70 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa.
Entinen työministeri Arto Satonen väitti pari päivää sitten, että 100 000 työllistä ei ollut mikään vaalilupaus.
”Se on laskelma siitä paljonko työllisyyden pitäisi tällä vaalikaudella nousta, jotta voitaisiin saavuttaa 2030-luvun alussa 80 prosentin työllisyysaste”, Satonen kirjoitti Facebookissa.
Vaalilupaus se nimenomaan oli. ”Kokoomus lupaa, että tulevalla vaalikaudella suomalaisiin yrityksiin syntyy satatuhatta uutta työpaikkaa”, puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Ylen vaalitentissä.
Työllisyyskeskustelua hämmentää se, että todellinen työttömyys on kasvanut kymmenillä tuhansilla, mutta hallitus ja VM vetoavat laskennallisiin uusiin työpaikkoihin, joita olisi syntynyt jo lähes 90 000.
Vielä ei ole selvinnyt, miten ruokakaupassa pystyy maksamaan laskennallisilla euroilla, kun reaaliset ovat loppu.
uutiskirje 
