Työllisyyden parantaminen on yhteinen haaste, ja sitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Kuntapalveluja ei saa unohtaa tässä kokonaisuudessa. Kunnissa on käynnissä lukuisia säästötoimia, joista osassa on kysymys henkilöstön irtisanomisista. Kun kilpailukykysopimus (kiky) tehtiin vuonna 2016, SuPerin ehtona oli, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turvatakseen työpaikat, mikäli kuntatalous näyttää negatiiviselta. Hallitus sitoutui siten sopimuksessa turvaamaan kunta-alan työpaikat. SuPerille oli ja on edelleen erittäin tärkeää, että hoitajien työpaikat säilyvät ja peruspalvelut voidaan tuottaa laadukkaina.
Nyt tilanne näyttää kuitenkin huonolta. Kunnat eivät ole saaneet luvattua korvausta kikystä aiheutuneista menetyksistä. Kuntien talous näyttää heikolta, ja säästötoimet koskettavat erityisesti sote-palveluja, joista on muutenkin säästetty jo useita vuosia. Työpaikat ovat vaakalaudalla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan juuri julkaisemassa raportissa kehutaan kilpailukykysopimuksen vaikutuksia työllisyyteen. Erityisesti on nostettu esiin työajan pidennyksen vaikutukset. Raportin mukaan kiky lisää työllisyyttä noin 20 000–42 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan tutkimuksen perusteella ei voi esittää niin tarkkoja arvioita työllisyysvaikutuksista kuin Etla on esittänyt.
Kikyssä on sovittu myös muusta kuin palkattomasta työajan pidennyksestä. Sopimuksessa sovittujen työantajamaksujen siirtäminen työntekijöiden maksettavaksi on vaikuttanut työllisyyden parantumiseen.
Työajan palkaton pidennys on ongelmallinen asia. Eri työehtosopimuksissa pidennys on sovittu toteutettavaksi eri tavoin, ja osalla aloista se on sopimuksissa määräaikaisena. Työntekijät ovat silloin eriarvoisessa asemassa. Sopimus tehtiin, kun valtion talous oli kurjassa jamassa. Nyt talouden tila on parempi. Reiluinta on, jos työajan pidennystä ilman rahallista korvausta ei jatketa uusissa sopimuksissa.
Kiky-sopimus on koettu liittojen jäsenistössä erittäin epäreiluna. Ammattiliitot tulivat kolme vuotta sitten hallitusta vähintään puolitiehen vastaan ilman suurempaa kiitosta. Hallituksen esittämät vaihtoehdot säästötoimille olivat kikyä kovemmat, joten todellista vaihtoehtoa ei ollut. Jos kikyn vuoksi menetetty luottamus halutaan saada takaisin, on hallituksen ja työnantajien vuoro tulla työntekijöitä puolitiehen vastaan.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
lehti 