Markus Tiittulan mukaan Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen joulukuussa 1865 Tennesseen Pulaskissa perustettu Ku Klux Klan oli ensimmäinen fasistinen liike. Valkoiset kaavut symboloivat etelävaltioiden puolesta kaatuneiden sotilaiden haamuja, joilla säikyteltiin taikauskoisia vapautettuja mustia. Trumpismi toistaa KKK:n mantraa, josta myös Adolf Hitler innostui:
”Natseille etelävaltioiden rotulait, KKK:n masinoimat avoimet lynkkaukset ja mittavat marssit olivat esimerkki siitä, miten valkoisen rodun herruuteen perustuvaa valtiota voisi rakentaa.”
Huippuhetkinään 1924–1925 Ku Klux Klanilla oli lähes viisi miljoonaa jäsentä. Yhdysvaltoihin oli tullut vuosien 1890 ja 1914 välisenä aikana 16 miljoonaa uutta asukasta. Tämä arvelutti protestanttista enemmistöä. Klaanijohtajat lietsoivat vihaa röyhkeillä salaliittoteorioilla, valeuutisilla ja luomalla syntipukkeja.
Joko Trumpin toiveiden tai lakiin perustuvan järjestelmän on väistyttävä.
Klaani teki miljoonatiliä myymällä valkoisten kaapujen lisäksi kaikkea pyhästä vedestä taskuveitsiin ja jalokivin koristeltuihin risteihin. Jäsenmaksutulot KKK sai pitää verovapaasti, sillä se oli listattu hyväntekeväisyysjärjestöksi.
Vuonna 1916 Madison Grant kirjoitti muukalaisuhasta vedoten rotuoppeihin. Grantin mukaan todelliset amerikkalaiset ovat valkoihoista ”pohjoista kansaa.”
Presidentti Warren Harding kannatti julkisesti Grantin rotuoppeja. Vuonna 1924 laadittiin maahanmuuttoa rajoittavia lakeja.
Hitler kirjoitti Grantille kirjeen, jossa hän ilmoitti Grantin teoksen olevan ”hänen raamattunsa.” Vuonna 1933 Hitler totesi The New York Timesin haastattelussa, että ”Amerikka opetti meille, että valtion ei tulisi avata oviaan tasapuolisesti kaikille kansoille”.
Tiittulan mukaan tämän päivän Trumpin Yhdysvalloissa ollaan lähellä sadan vuoden takaista fasistista asenneilmastoa, jota symboloi trumpilainen punainen MAGA-lippalakki (Make America Great Again). Tiittula arvioi, että vuoden 2020 presidentinvaaleissa Trump lähipiireineen ei karta mitään keinoja vallassa pysyäkseen:
”Joko Trumpin toiveiden tai lakiin perustuvan järjestelmän on väistyttävä. Tämä on valitettava fakta, eikä mitään yltiönegatiivista haihattelua.”
Trumpismi Suomeen sovellettuna
Suomessa trumpilaisuus menisi jotenkin niin, että kokoomus, RKP, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja keskusta olisivat samaa puoluetta, joka kävisi presidentinvaaleissa yhdessä rintamassa punavihreitä fillarikommunisteja vastaan:
”Likaisen esivaalikampanjan jälkeen Jussi Halla-ahon kaltainen mielipiteitä jakava persoona puolueen äärilaidalta olisi yllättäen heidän edustajansa. Ensimmäinen kysymys olisi varmasti, että mitä helvettiä oikein tapahtui, mutta tämän tilanteen kanssa olisi sitten eiralaisen eläkeläisen, kansainvälisen kokoomusnuoren, kainuulaisen maanviljelijän ja Pohjanmaan lestadiolaisen tultava toimeen. Tuettava ’meidän puolueen’ johtajaa. Moni ei tästä pitäisi, mutta ottaisi silti varsinaisissa vaaleissa mieluummin tämän henkilön kuin jonkun epäilyttävän feministi-vegaanin tai pitkän linjan ammattiyhdistysjohtajan.”
Monia mietityttäisi, miten presidentinvaalikampanjan aikana tämä tuleva johtaja oli luvannut lakkauttaa ruotsin kielen virallisen aseman, repiä Suomen irti EU:sta, kieltää kasvisruoan kouluista ja armeijasta, puolittaa kulttuuribudjetin, kieltää islamin ja rakentaa muurin itärajalle:
”Niinpä tästä katsomattomasta kortista tulisi puoluejohtaja, pääministeri, presidentti, ydinasenapin haltija ja maailman vaikutusvaltaisin henkilö yhdessä paketissa.”
Viime vuonna Tiittula julkaisi teoksen Trumpin jälkeen. Siinä hän varoitti, että mitä kauemmin Trump virassaan pysyy, sitä normaalimmalta hänen vetämänsä poliittinen pelleily alkaa tuntua.
Valkokaavuista punahattuihin taustoittaa tämän ”poliittisen pelleilyn” historiaa sen verran kylmäävästi, että olisi jo korkein aika herätä takaisin todellisuuteen.
Markus Tiittula: Valkokaavuista punahattuihin – Amerikkalainen fasismi ja oikeiston radikalisoituminen. Vastapaino 2019. 271 sivua.
uutiskirje 
