KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

EU pyrkii puolittamaan päästöt vuoteen 2030 mennessä

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kuva: Lehtikuva/Kenzo Tribouillard

Ensimmäisenä suurena talousalueena EU esittää ensi vuosikymmenen tavoitteensa, mutta niitä pidetään yhä liian heikkoina.

Arto Huovinen
11.12.2019 13.42
Fediverse-instanssi:

Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkistaa tänään keskiviikkona Brysselissä komission ilmastotavoitteet. Päämääräksi tulee puolittaa päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Kysymys ei ole sitovista lupauksista, mutta Puola, Unkari ja Tshekki vastustavat yhä edes tavoitteiden asettamista. Niiden mukaan se tulisi liian kalliiksi.

Komissio houkuttelee vastaanhangoittelijoita lupauksilla siirtymäkauden rahatuesta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Puola, Unkari ja Tshekki vastustavat EU:n tavoitetta.

Vaikka tavoitteiden muuttaminen konkreettisiksi toimiksi voi vielä viedä aikaa, on EU kuitenkin ensimmäinen iso toimija, joka on asettamassa vuodelle 2030 päästövähennystavoitteen. Kaikkiaan 68 maata on omat tavoitteensa asettanut, mutta ne ovat etupäässä pieniä valtioita.

Monien pettymykseksi YK:n syyskuisessa ilmastohuippukokouksessa yksikään suurimmista talouksista – EU:n ohella muun muassa Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Japani – ei tehnyt uusia sitoumuksia.

EU toivoo aloitteellaan saavansa liikkeelle Madridissa parhaillaan käytävät ilmastoneuvottelut, jotka ovat juuttuneet paikalleen.

Erityisesti EU toivoo saavansa mukaan Kiinan, jota houkutellaan sekä kauppaneuvotteluilla että yhteisten investointien mahdollisuuksilla. Näiden porkkanoiden ohella on keppinä uhkaus hiiliveron asettamisesta tuontituotteille.

Tavoitteilla on kiire

Uusien, tiukempien tavoitteiden asettamiselle vuotta 2030 silmällä pitäen on kiire, koska vaikka valtioiden Pariisin sopimuksessa asettamat tavoitteet toteutuisivat, oltaisiin menossa yli 3 asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä.

Tieteessä on saanut jatkuvasti lisää vahvistusta käsitys siitä, että lämpenemisen rajoittaminen enintään 1,5 asteeseen olisi välttämätöntä ilmastonmuutoksen vakavimpien seurausten välttämiseksi.

Koska vuosia on tuhlattu jahkailuun, tarvittaisiin globaalisti ensi vuodesta lähtien vuosittain yli 7 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 saakka, jotta päästäisiin 1,5 asteen uralle.

Tosiasiassa päästöt ovat edelleen vain kasvaneet. Ne ovat nyt maailmanlaajuisesti 4 prosenttia suuremmat kuin Pariisin sopimusta solmittaessa vuonna 2015.

EU:n linja ei riitä

Vaikka EU:n komission keskiviikkona esittämät tavoitteet ovat avaus, ne eivät vielä ole riittäviä 1,5 asteen uralle.

Kansalaisjärjestöt tukevat vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitetta, mutta vielä tärkeämpänä ne pitävät seuraavan vuosikymmenen tavoitetta. Komission esitys nostaisi vuoden 2030 tavoitteen voimassa olevasta 40 prosentista 50 prosenttiin, mutta järjestöjen mukaan sen pitäisi olla vähintään 65 prosenttia.

Europarlamentissa sekä vasemmiston GUE/NGL-ryhmä että vihreiden ryhmä kannattavat 65 prosentin tavoitetta. Vasemmistoliiton Silvia Modig äänesti kaksi viikkoa sitten uuden komission valintaa vastaan juuri sen kunnianhimottoman ilmastopolitiikan vuoksi.

Sääntökirja hiertää yhä

Pariisin sopimuksen mukaan valtioiden on määrä päivittää Pariisissa esitetyt päästövähennystavoitteensa viimeistään YK:n vuoden 2020 ilmastokokouksessa, joka pidetään marraskuussa Glasgowissa.

Tämänvuotinen YK:n ilmastokokous alkoi viime viikon maanantaina Madridissa. Ensimmäinen viikko neuvoteltiin virkamiestasolla, nyt ollaan siirtymässä poliittiselle tasolle. Kokouksen on määrä päättyä perjantaina.

Odotetusti tähän mennessä on tiettävästi eniten kiistelty siitä, miten asetetaan säännöt markkinamekanismien käytölle päästöjä vähennettäessä. Tätä koskeva sääntökirja oli tarkoitus laatia jo viime vuonna Katowicen ilmastokokouksessa, mutta siitä ei päästy silloin sopuun.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset