KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

KU:n arkistosta: Miten metsiä pitäisi hoitaa ja kasvattaa?

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Arkistosarjassa julkaisemme yhden kotimaan jutun kuluneen vuoden kultakin kuukaudelta. Juttu julkaistu 12.7.2019.Jatkuvan kasvatuksen harvennushakkuissa kaadetaan isoimmat tukkipuut, kun puolestaan tasaikäisessä metsänkasvatuksessa harvennetaan pienemmistä puista.

Pekka Leiviskä
31.12.2019 12.00

Metsänomistajat ratkaisevat seuraavien vuosikymmenien aikana kasvaako Suomen hiilinielu, pelastuvatko monet uhanalaiset lajit ja miten sellutehtaille riittää kuitupuuta. Kasvatustavan ratkaisee pitkälti raha.

Avohakkuu hyvä, jatkuva kasvatus huono. Tämä on se viesti, mitä metsäammattilaiset ovat kertoneet metsänomistajille vuosikymmeniä. Nyt tämä totuus on paljastunut ainakin osittain valheeksi.

– Mallit näyttävät, että mitä kovempi tuottotavoite sitä enemmän jatkuva kasvatus kannattaa, maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen kertoo.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kymmenet vuodet työkseen jatkuvaa kasvatusta torjuneen voi olla hirveän vaikeaa luopua kannastaan.

Tosin hän lisää, että jatkuva kasvatus sopii vain tietynlaisiin metsiin ja kokemus aiheesta on vielä aika vähäistä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sauli Valkonen on arviossaan varovaisempi. Hänen mielestään metsän jatkuva kasvatus voi olla hieman kannattavampaa kuin tasaikäinen päätehakkuuseen perustuva malli, jos metsän uudistuminen onnistuu.

Valkonen perustaa varovaisuutensa siihen, että kannattavuuslaskelmia voi tehdä monella tavalla.

Jatkuvan kasvatuksen syyt

Ensinnäkin jatkuvan kasvatuksen harvennushakkuissa kaadetaan lähtökohtaisesti isoimmat tukkipuut, kun puolestaan tasaikäisessä metsänkasvatuksessa harvennetaan lähtökohtaisesti pienemmistä puista. Pienemmistä puista maksetaan alhaisempaa kuitupuun hintaa. Esimerkiksi männyn tukkipuun hinta on ollut viime aikoina 50–60 euroa ja kuitupuun hinta 14–20 euroa.

Metsänomistaja saa siis jatkuvassa kasvatuksessa tasaisemmin tuottoa, sillä päätehakkuumallissa suurin osa tuotosta tulee vasta avohakkuun myötä.

Toinen syy paremmalle kannattavuudelle tulee investoinneista. Luken Valkonen kertoo, että tasaikäisessä kasvatuksessa avohakkuun jälkeen maa pitää raivata korjuujätteistä sekä muokata. Tämän jälkeen puuntaimet pitää istuttaa ja maa perata pariin otteeseen.

– Ensimmäiset 15 vuotta ovat pelkkiä kuluja. 30 vuoden jälkeen voi tulla jo jotain tuottoakin, Luken Valkonen sanoo.

Avohakkuualue, kiistelyn kohde.

Avohakkuualue, kiistelyn kohde. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

Valkonen kertoo, että ensimmäisen 15 vuoden kulut ovat 2 000 euroa hehtaarilta. Tälle alussa tehdylle investoinnille saa kunnon tuoton vasta 60–120 vuoden päästä.

Yksityisiä metsänomistajia neuvova Arvometsän toimitusjohtaja Aleksi Vihonen kertoo, että metsän istutus on suurin kustannus tasaikäisessä metsänkasvatuksessa.

Koska rahan arvo todennäköisesti laskee vuosittain, kannattaa Vihosen mielestä kannattavuutta verrata pankin sijoitustuotteisiin, joissa on 2–3 prosentin vuosituotto.

– Jos uudistamiseen ja istutukseen vaadittava raha tuottaa korkoa korolle paremmin pankissa, metsää ei kannata avohakata.”

Päätehakkuuikään 100 vuodessa

Metsäalan yleisen käsityksen mukaan jatkuva kasvatus on kannattavaa vain tietynlaisissa metsissä. Perusperiaatteena on, että metsän pitää pystyä uusiutumaan luonnollisesti.

Jos metsässä ei ole kymmeniin vuosiin tehty harvennuksia, uusiutumiskyvyn tunnistaa siitä, että siellä on eri-ikäisiä puita.

Luken erikoistutkija Valkosen mukaan erityisesti turvemaiden metsissä jatkuva kasvatus vaikuttaa olevan paras ratkaisu tuoton kannalta. Tämä johtuu vedenpinnan tasosta.

– Jos turvemaiden metsään tehdään avohakkuu, vedenpinta nousee ja on pakko tehdä kunnostusojituksia. Koska päälle tulevat vielä muokkaukset, istutukset ja raivaukset, se tulee älyttömän kalliiksi.

Metsänhoidossa ei ole vain kahta mallia, vaan lukuisia välimuotoja.

Pohjois-Suomessa avohakkuut eivät ylipäätään kannata, sillä metsä kasvaa istutusten jälkeen päätehakkuuikään vasta yli sadan vuoden päästä.

– Kun mennään Kajaanin pohjoispuolelle, istutuskustannusta ei saada takaisin, kun investointia verrataan kolmen prosentin korkokantaan, Arvometsän Vihonen sanoo.

Asiantuntijat eri linjoilla

Kuinka paljon Suomen metsistä sitten olisi kannattavampaa kasvattaa jatkuvan kasvatuksen mukaisesti? Siitä asiantuntijat ovat eri mieltä.

Paljon näkemyserosta kiteytyy siihen, että Suomessa on paljon talousmetsiä, joissa on ainoastaan samanikäisiä tukkeja. Luken Valkonen kertoo, että Etelä-Suomessa käytännössä kaikki talousmetsät ovat täynnä samanikäisiä puita.

Sellaisen metsän kääntäminen jatkuvan kasvatuksen metsäksi on taloudellisesti haastavaa.

– Perinteisillä menetelmillä hoidetuissa metsissä on vaikea suositella siirtymistä jatkuvaan kasvatukseen. Avain on siinä, onko metsässä luontaista kokoeroa puissa, kertoo Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitoesimies Juho Laitinen.

Arvometsän Vihonen on eri mieltä.

– Tasaikäisyys ei ole ongelma. Runkojen vähyys voi olla ongelma. Jos on vain muutama sata runkoa hehtaarilla, ovat vaihtoehdot vähissä.

Pohjois-Suomessa avohakkuut eivät ylipäätään kannata.

MTK:n Nissinen arvioi, että metsänomistajat päättävät siirtää 10–20 prosenttia Suomen metsistä jatkuvaan kasvatukseen. Luken Valkonen ei kasvatusmenetelmän tutkijana halua antaa arviota. Hän kuitenkin kertoo, että Suomessa turvemailla olevia metsiä on noin 20 prosenttia kaikesta tuottavasta talousmetsästä.

Arvometsän Vihosen prosenttiluvut ovat toisesta ääripäästä.

– Jatkuva kasvatus on tieteellisiin tutkimuksiin perustuvien laskelmien ja meidän käytännön mukaan suurimmassa osassa Suomen metsiä kannattavampaa.

Vihonen kertoo, että monet metsäalalla vetoavat koealoilla tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan jatkuva kasvatus ei kannata. Vihosen mukaan nämä tutkimukset on tehty maksimoimaan jotain muuta kuin metsänomistajan kannattavuutta.

Metsäneuvonta yhä puutteellista

Metsänhoidossa ei ole vain kahta mallia, vaan lukuisia välimuotoja.

– Pitäisi ennemmin puhua 20 eri mallista, MTK:n Markus Nissinen kertoo.

Vuodesta 2014 onkin tapahtunut hurja muutos. Silloin metsälakia muutettiin ja jatkuva kasvatus tuli mahdolliseksi.

Ennen metsälain muutosta jatkuvaa kasvatusta sai tehdä vain poikkeusluvalla.

– Ehdot olivat erittäin tiukat ja Metsäkeskus myönsi niitä lupia hyvin niukasti, Luken Valkonen sanoo.

Vesakko saa kyytiä.

Vesakko saa kyytiä. Kuva: Kai Hirvasnoro

Metsäneuvonta jatkuvasta kasvatuksesta on edelleen puutteellista. Valkosen mielestä Suomen tuhansilla metsäneuvojilla on pääasiassa vain alkeet jatkuvasta kasvatuksesta. Suurimpana heikkoutena hän pitää sitä, että käytännön kokemus puuttuu.

Myös historian painolasti näkyy edelleen neuvoissa.

– Kun on kymmenet vuodet työkseen torjunut jatkuvaa kasvatusta, voi olla hirveän vaikeaa myöntää, että on tainnut olla väärässä, Valkonen sanoo.

Arvometsän Aleksi Vihonen kertoo, että heidän asiakkaakseen saapuu usein metsänomistajia, joiden toiveita jatkuvasta kasvatuksesta ei ole suostuttu kuuntelemaan, vaan heitä on painostettu avohakkuisiin.

Vihosen mukaan ala kaipaa tuuletusta.

– On joitakin asioita, joita on vaan totuttu tekemään. Näistä metsänomistaja ei välttämättä hyödy, mutta metsäpalveluyrittäjä hyötyy suuresti.

Jotain ongelman todellisuudesta voi päätellä myös siitä, että Luonnonvarakeskuksen Sauli Valkonen ei suostu kommentoimaan asiaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään