Puhutaan, että ”ei niitä nuoria kiinnosta” ja että ”nuorten pitäisi olla enemmän kiinnostuneita yhteiskunnasta”.
Sitten vihdoin, kun nuoret uskaltautuvat käyttämään ääntänsä rohkeasti, niin sekään ei ole enää hyvä. Ajatellaan, että ”ne on niin nuoria, ei ne ymmärrä.” Näin on käynyt esimerkiksi ilmastokeskustelussa. Tietenkin on aikuisia, jotka kuuntelevat nuoria ja olen siitä oikeasti iloinen.
Jotkut eivät kuitenkaan ole reagoineet hyvin ja esimerkiksi aktivisti Greta Thunberg on saanut paljon kuraa niskaansa, vaikka hän on tehnyt todella tärkeää työtä. Tämä on meille nuorille ristiriitaista ja hämmentävää.
Nuoret tarvitsevat aikuisia, jotka kannustavat heitä ajattelemaan yhteiskunnallisella tasolla ja rohkaisevat heitä käyttämään ääntänsä selkeästi.
Myös koulussa pitäisi puhua enemmän yhteiskunnallisista asioista. Nuorilla on oikeus tietää, mitä maailmassa tapahtuu.
Jos nuoret ovat tietoisia politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista, niin se ennaltaehkäisee käsitystä siitä, että maata johtava hallitus on ”jokin suuri salainen asia siellä jossain, jonka asiat eivät kuulu meille”.
Jotkut vanhemmat saattavat vastustaa tätä. Koulun ei heidän mielestään pitäisi puuttua tällaisiin asioihin, se olisi aivopesua. Ymmärrän, että takana voi olla jokin aito huoli siitä, mitä tietoa lapselle annetaan.
Meidän pitäisi kuitenkin ymmärtää, että tämä tieto voi olla hyödyllistä ja tärkeää. Sen ei myöskään tarvitse mitenkään olla puolueellista, eli nuorta ei pakotettaisi väkisin muodostamaan jotakin tiettyä mielipidettä. Hänelle annettaisiin vain tietoa siitä, miten asioista yhteiskunnassa päätetään. Nuori voi itse päättää omat kantansa ja ha-luaako edes tietää enempää näistä asioista.
Hallitus kuitenkin on olemassa ja sillä on väliä, kuka siellä istuu ja mitä siellä tehdään. Se vaikuttaa omaan elämäämme.
Sanon siis, että nuoret pitää ottaa tosissaan ja heille pitää kertoa näistä asioista. Heillä on oikeus tietää.
Rihaam Juwaisir
15 vuotta
Korso
lehti 