KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Poliittinen väkivalta Suomessa -kirja avaa verkossa jylläävää vihaa ja voimaa

Kuva: All Over Press/Lasse Kristensen

Elina Vainikainen
1.1.2020 8.00

Kun elokuussa 2017 Abderrahman Bouanane puukotti Turussa kymmentä ihmistä, puhuivat monet Suomen historian ensimmäisestä terrori-iskusta. Väite oli – ja on edelleen – paitsi omituinen, myös historiallisessa katsannossa väärä. Jihadismin innoittamasta iskusta säikähtäneet ihmiset tuntuivat unohtavan paitsi veriset sisällissodan tapahtumat, myös esimerkiksi 1930-luvun muilutukset, joita historiallisessa kirjallisuudessa pidetään yleisesti terroritekoina.

Sitä paitsi kansainvälisiä terrorismitilastoja ylläpitävän Global Terrorism Databasen mukaan Suomessa tehtiin vuosina 2015–2016 yksitoista terrori-iskua. Nämä olivat erilaisia vastaanottokeskuksiin tehtyjä iskuja, joita kotimaisessa keskustelussa käsiteltiin lähinnä tuhotöinä ja vahingontekoina.

Poliittinen väkivalta ei kuitenkaan typisty pelkkään terrorismiin. Yhteiskuntatieteiden tohtori Teemu Tammikon tuoreessa Vihalla ja voimalla -kirjassa tarkastellaankin paitsi terrorismin, myös muun poliittisen väkivallan historiaa ja nykytilaa maassamme.

Suurin osa ilmoitetuista rikoksista liittyy äärioikeistolaiseen toimintaan, toisin kuin mediaa seuraamalla voisi kuvitella.

Kirja on erinomaisen laaja ja kokonaisvaltainen esitys ajankohtaisesta aiheesta: se kartoittaa huolellisesti poliittisen väkivallan eri muodot, niiden taustatekijät ja antaa myös ratkaisuehdotuksia. Kiihkottomana ja tasapuolisena esityksenä se on erinomainen lisä poliittisesta väkivallasta käytävään nykykeskusteluun, josta suhteellisuudentaju on usein hukassa.

Maalittaminenkin
poliittista väkivaltaa

Tammikon katsantokanta poliittiseen väkivaltaan on laajempi kuin julkisessa keskustelussa yleensä. Hän mieltää poliittisen väkivallan toiminnaksi, ”jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin tai toiminnan kohteen poliittiseen toimintaan vahingoittamalla – tai uhkaamalla vahingoittaa – tätä”.

Näin poliittiseen väkivaltaan voidaan laskea paitsi konkreettiset väkivallanteot ja niillä uhkailut, myös esimerkiksi verkossa tapahtuva vainoaminen ja tarkoitushakuinen maalittaminen. Olennaista on teon poliittinen päämäärä.

Tammikon kirjan erityinen ansio onkin nimenomaan käsitteen laajentaminen paremmin nykypäivään sopivaksi: tosin, kuten kirjoittaja itsekin huomauttaa, tarkastelun moninaistaminen ei tarkoita tekojen asettamista samalle viivalle esimerkiksi rikosoikeudellisessa mielessä.

Etenkin vuoden 2015 jälkeen suomalaisen ääritoiminnan kenttä on muuttunut, ja erityisesti muukalaisvastainen liikehdintä on nykyään järjestäytyneempää kuin ennen. Silti yhä edelleen suuri osa suomalaisesta poliittisesta väkivallasta on varsin spontaania, yksittäisten henkilöiden tekemää ja korkeintaan vakiintuneista liikkeistä inspiroitunutta.

Tammikko korostaa internetin merkitystä paitsi toimijoiden verkostoitumisessa, myös näennäisen ulkopuolisten ”yksinäisten susien” innoittamisessa. Tämä koskee yhtä lailla islamistista kuin muukalaisvastaista liikehdintää.

Eriarvoistumisen
torjunta ehkäisee

Kirjassa tarkastellaan monipuolisesti poliittisen väkivallan syitä ja analysoidaan, miten väkivaltaa voisi ehkäistä ja siihen puuttua. Kirjan tarkasteluissa korostuvat ymmärrettävästi jihadistinen sekä äärioikeistolainen toiminta, joista tällä hetkellä julkisesti myös eniten keskustellaan.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka tilastojen mukaan poliittinen väkivalta on viime vuosina hiukan lisääntynyt Suomessa, se on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa erittäin vähäistä. Suurin osa ilmoitetuista rikoksista liittyy äärioikeistolaiseen toimintaan, toisin kuin mediaa seuraamalla voisi kuvitella. Kyse on ilmiöstä, jota Tammikko nimittää ”turvallistamiseksi”, jonkin tietyn asian kuvaamiseksi uhkana, jota vastaan tulee käyttää poikkeuksellisia keinoja.

Kotoisessa keskustelussa tämä retoriikka on pitkälti varattu maahanmuuttoon liittyviksi tulkituille ilmiöille, eivätkä esimerkiksi polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin sovi tähän kehykseen.

Koska poliittinen väkivalta on monimutkainen yhteiskunnallinen ilmiö, ei sen torjumiseen ole yksinkertaista ratkaisua. Tammikko laajentaakin ehkäisykeinojen palettia yhteiskunnallisen eriarvoistumisen torjuntaan ja osallisuuden lisäämiseen. Avainasemassa on ihmisten luottamus yhteiskuntajärjestelmän ja viranomaistoiminnan oikeudenmukaisuuteen, ja myös yksilötason interventioilla on paikkansa.

Tasa-arvoiseksi koetussa yhteiskunnassa myös ääriliikehdintää esiintyy vähemmän, joten hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kohentaminen kannattaa tästäkin näkökulmasta.

Teemu Tammikko: Vihalla ja voimalla. Poliittinen väkivalta Suomessa. Gaudeamus 2019. 269 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Olivier Norekin romaani talvisodasta järisyttää kerronnallaan.

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

Olivier Nkamhoua keräsi Montenegroa vastaan kymmenen pistettä ja kolme levypalloa.

Suomi puolusti Montenegron kumoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

30.08.2025

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

30.08.2025

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

30.08.2025

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

29.08.2025

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään