Australiassa metsäpalot eivät ole epätavallisia, mutta syyskuussa alkaneet palot ovat pahempia kuin milloinkaan. Tuhon mittakaava ja intensiivisyys ovat sellaisia, että niitä voi kuvata vain apokalyptisiksi. Vuosi 2019 oli Australian kuivin ja kuumin mittaushistorian aikana.
Yli kymmenen miljoonaa hehtaaria maata on palanut karrelle, tuhannet ovat menettäneet kotinsa, yli 20 ihmistä on kuollut ja eläinkuntaa ainakin puoli miljardia, kenties jopa miljardi. Eivätkä palot ole laantuneet. Palojen kanssa samaa tahtia on kiihtynyt keskustelu maan hallituksen surkeasta ilmastopolitiikasta.
– Ennen palojen laantumista tuhon täysi mittakaava pysyy tuntemattomana. Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua ja palot vielä pahentavat Australian eläinten sukupuuttokriisiä, sanoo tri Stuart Blanch Australian WWF:stä.
Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua ja palot pahentavat Australian eläinten sukupuuttokriisiä.
Metsäpalojen taloudelliset vaikutukset ovat arvailun varassa, mutta varmaa on, että ne ovat jättiläismäisiä. Kotien lisäksi on tuhoutunut myös yrityksiä, ja häiriöt liiketoiminnassa jatkuvat kuukausia sen jälkeenkin, kun palot ovat sammuneet.
Jälkiseurauksena myös ilmastonmuutokseen kytkeytyvät vakuutusmaksut nousevat.
Maailman suurin VPK
Kun kirjailija Diana Plater varttui New South Walesin (NSW) pikkukaupungeissa, hän tottui pensaspaloihin. Meneillään olevan etelän kesän metsäpalojen koko ja sinnikkyys ovat kuitenkin jotain, mitä hän ei olisi osannut edes kuvitella.
Kaksi vuotta sitten Plater kouluttautui vapaapalokuntalaiseksi Foxgroundin pienessä laaksoyhteisössä. NSW:n maaseudun vapaapalokuntapalvelu on maailman suurin vapaaehtoisuuteen pohjautuva hätäapupalvelu, jolla on ollut keskeinen rooli paloista kärsineiden yhteisöjen auttamisessa.
– Uskon, että on tärkeää olla fyysisesti ja henkisesti vahva sekä käytännöllinen, ja pelastajana sellaiseksi oppii. Palojen sammuttaminen on uuvuttavaa, mutta hyvä toverihenki auttaa meitä jaksamaan, Plater sanoo.
Hallitus vain kikkailee
Ympäristötieteilijät ovat jo kauan varoitelleet, että maapallon lämpeneminen kasvattaa tulipalojen ja tulvien intensiteettiä ja kestoa.
Lisää painetta Australian hallitukselle tulee siitä, että viime vuonna jo 61 prosenttia australialaisista piti maapallon lämpenemistä vakavana ja kiireellisiä toimia vaativana ongelmana, johon pitäisi tarttua heti, vaikka siitä seuraisi merkittäviä kustannuksia.
Australian tavoitteena on leikata vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöjään 26 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Madridin ilmastokokouksessa joulukuussa Australia vaati saada käyttää laskentakaavaa, jossa otetaan huomioon menneisyyden päästöt.
Aiemmissa ilmastosopimuksissa Australia on neuvotellut itselleen niin vaatimattomat päästöjen vähentämisen tavoitteet, että ne on ollut helppo ylittää. Niin valtiolle on hallituksen tulkinnan mukaan jäänyt säästöön päästöjä siinä määrin, että uudetkin vähennystavoitteet jäävät vähäisiksi.
Kriitikoiden mukaan laskentakikkailu vain naamioi sitä, ettei hallitus tee mitään.
Ympäristöaktivistit sanovat, että Australian olisi helposti mahdollista siirtyä vähähiiliseen talouteen ja että maalla on valtava aurinko- ja tuulivoiman potentiaali.
– Me tarvitsemme johtajuutta globaalissa ilmastokriisissä, ja hyvä alku olisi lopettaa hiilikaivokset ja kaasu- tai öljylähteet ja siirtyä uusiutuvaan energiaan. Tämä on aurinkoinen maa ja meillä on fantastista aurinkoenergiateknologiaa. Meillä on kyky tulla maailman johtavaksi sekä teknologiassa ja sen sovelluksissa että näiden sovellusten viennissä Intian kaltaisiin maihin, Australian Vihreiden entinen johtaja, ympäristöveteraani Bob Brown sanoo.
uutiskirje 
