Teknologiateollisuuden sopimus oli poikkeus. Kiky-tunneista ei muilla aloilla luovuta. Näin EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies julisti tammikuussa.
EK:n kova linja ja koordinointi liittokierroksen sisällä johti teollisuudessa laajoihin lakkoihin, joista mekaanisen metsäteollisuuden jatkui tätä kirjoittaessa edelleen. Pääsääntö teollisuustyöntekijöiden palkkaneuvotteluissa kuitenkin on, että kiky ja työnantajien linja murtui. 24 tunnin palkattomasta työstä luovuttiin uusissa sopimuksissa. Tilalle tuli erilaisia työaikajärjestelyjä, mutta mahdollisista lisätunneista maksetaan palkka.
Suma alkoi purkaantua, kun Teollisuusliitto hyväksyi viikko sitten neuvottelutuloksen työehtosopimuksiksi öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuteen, kemian perusteollisuuteen sekä muovituoteteollisuuteen ja kemian tuoteteollisuuteen. Niiden myötä tämän viikon maanantaina uhannut lakko peruuntui.
Pääomaveroja vaaditaan alas ja ammattiyhdistysliike halutaan jyrätä ison konfliktin kautta.
Kiky-tuntien peruuntumisen lisäksi yleiseksi linjaksi on muodostunut palkkojen korottaminen 3,3 prosentilla kahden vuoden aikana. Kemian alojen sopimus on voimassa ensi vuoden loppuun.
– Ratkaisu on asetettuihin tavoitteisiin ja haastavaan lähtötilanteeseen peilattuna onnistunut. Palkkaratkaisu noudattaa vientiteollisuuden yleistä linjaa ja palkaton 24 tunnin työajan pidennys poistuu sopimuksesta kokonaisuudessaan, Teollisuusliiton sektorijohtaja Toni Laiho sanoi sopimuksen hyväksymisen jälkeen.
Teollisuusliitossa oltiin tyytyväisiä myös siihen, että neuvotteluissa esillä olleet työehtosopimuksen merkittävät heikennykset jäivät tekemättä.
Sanelun tilalle luovia ratkaisuja
24 palkattoman kiky-tunnin tilalle sopimuksessa luotiin kokonaan uusia alalle sopivia työaikamalleja. Kemianteollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Etu-Seppälän mukaan kiky-tunneista saatu hyöty pystytään niillä toteuttamaan nopeammin ja varmemmin.
Työnantajaliiton irtautuminen EK:n ahtaasta ajattelusta tuotti siis molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, jossa kiky-tunneista saatu kustannushyöty säilyy yrityksen näkökulmasta. Voi kysyä, olisiko työnantajaliittojen kannattanut hylätä EK:n ohjaus jo aiemmin ja tehdä sopimukset luovalla tavalla ilman kikyä ja lakkoja, jotka tulevat kalliiksi molemmille osapuolille.
EK kävi isompaa taistelua
Oli selvää, että teknologiateollisuuden sopimuksen jälkeen työntekijät eivät suostu kiky-tunteihin muillakaan aloilla. EK kävikin syksyllä ja alkuvuoden aikana jotain muuta kuin perinteistä työehtokamppailua palkoista ja kilpailukyvystä.
– Nyt käydään kamppailua siitä, kenen ehdoilla suomalaista työelämää kehitetään tulevaisuudessa ja siitä voiko Suomea johtaa vasemmistovetoinen Sanna Marinin hallitus, SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola sanoi lauantaina.
Hänen mukaansa neuvottelutuloksia on saatu vain suurella vaivalla työnantajien poliittisten ja ammattiyhdistysliikkeen nujertamiseen pyrkivien tavoitteiden takia.
Huutola piti oikeana taloustieteilijä Sixten Korkmanin arviota siitä, että elinkeinoelämä näkee hyvinvointivaltion lähinnä rasitteena ja ammattiyhdistysliikkeen epädemokraattisena muinaisjäänteenä. Pääomaveroja vaaditaan alas ja ammattiyhdistysliike halutaan jyrätä ison konfliktin kautta.
Kemianteollisuuden sopimuksen jälkeen työntekijöiden kiky-tunnit poistuivat myös metsäteollisuudessa ja alan pari viikkoa kestänyt lakko loppui. Sen sijaan toimihenkilöille työnantaja tarjosi huonompaa sopimusta, mikä johti Ammattiliitto Pron mukaan ulosmarsseihin useilla työpaikoilla keskiviikkoaamuna. Pro syytti työnantajaa neuvotteluhaluttomuudesta.
Työmarkkinaneuvottelujen painopiste siirtyy nyt joka tapauksessa yksityisille palvelualoille ja julkiselle puolelle, jonka sopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun asti. Edessä on pitkä työmarkkinakevät.