Perussuomalaisten nuorten fasistijulistusten johdosta on päädytty tilanteeseen, jossa vasemmistolta on vaadittu vähintään irtisanoutumista mutta myös Neuvostoliiton jokaisen rikoksen tuomitsemista. Luonnollisesti vaatimus esitettiin myös vasemmistoliiton nykyiselle puheenjohtajalle Li Anderssonille, joka tottuneesti painotti pyrkineensä säännöllisesti irtisanoutumaan niin stalinismista kuin kaikesta maailman pahuudesta.
Mutta lähdetään nyt sitten liikkeelle. Josif Stalin oli hirmuhallitsija, joka murhasi miljoonia ihmisiä sairaassa yhteiskuntakokeilussa. Stalinin lihamyllyyn joutui muun muassa kymmeniä tuhansia suomalaisia kommunisteja, joiden ”rikos” oli halu rakentaa sosialistista yhteiskuntaa.
Stalinin jäljiltä Neuvostoliitosta rakentui viimeistään sairas yhteiskunta, jonka virallinen nimi kuului Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto. Sosialisti Tony Cliff huomautti aikoinaan osuvasti, että Neuvostoliiton englanninkielinen nimi sisälsi neljä kirjainta, joista koostui neljä valhetta. Kyse ei ollut unionista, siellä ei ollut neuvostoja, se ei ollut sosialistinen eikä siellä ollut tasavaltoja.
Vuonna 1968 Neuvostoliitto lähetti tankkinsa Prahaan, jossa haluttiin rakentaa ihmiskasvoista sosialismia. Koska Neuvostoliitto ei tuntenut ihmiskasvoisuutta saati sosialismia, piti Alexander Dubčekin ja muiden edistyksellisten aikeet murskata. Apuna käytettiin toisen maailmansodan jälkeen luotujen satelliittivaltioiden armeijoita. Irvokkain näistä satelliittiluomuksista oli DDR, jossa vanhat natsit ja Stalinin koneiston koulimat kätyrit pitivät valtaa. Jos ihminen halusi lähteä, oli hänet parempi ampua.
Kun luonnon, Afganistanin ja vapauden sekä monet muut paikat tuhonnut sairas yhteiskuntajärjestelmä teki kuolemaa, yrittivät vanhan vallan kätyrit vielä kääntää historian kulkua elokuussa 1991. Todennäköisesti vähintään kahden promillen humalassa tehty vallankaappaus onneksi kaatui mahdottomuuteensa, mutta on sekin hyvä tuomita näin vuonna 2020.
Samaan aikaan Baltian maat lähtivät itsenäistymään, ja sehän ei sopinut Neuvostoliitolle. Onneksi lopulta kuolinkouristuksissaan ollut imperialistinen valta ei lähtenyt murhaamaan tuhansia ihmisiä.
Neuvostoliiton raunioille syntyi nyky-Venäjä, josta on muodostunut naapureilleen uhitteleva, tarpeen vaatiessa niihin hyökkäävä maa, joka kunnioittaa Neuvostoliiton perinteitä monella muullakin tavalla.
Näin, nyt on tullut tuomittua monta asiaa. Onneksi Ele Alenius ja muut rohkeat sosialistit sekä SKP:n ”saarislaiset” tuomitsivat Tšekin miehityksen jo tuoreeltaan, kun muut vielä arpoivat kantaansa.
Gennadi Janajevin juntan vallankaappauksen vasemmistoliitto tuomitsi niin ikään välittömästi, ja vasemmistoliiton edustajat ilmoittivat puolueen tukevan myös Baltian maiden itsenäisyyttä. Kannanotosta seurasi myllykirje silloiselta valtiojohdolta eli tasavallan presidentiltä, koska virallinen Suomi arpoi vielä kantaansa.
Kiitos siis teille, jotka tuomitsitte kaiken jo kauan sitten!
Kirjoittaja on KU:n toimittaja, joka tuomitsee trotskilaisen menneisyytensä
lehti 