KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Näin Unkarista tuli EU:n ensimmäinen diktatuuri

Unkarin pääministeri Viktor Orbán puhumassa Visegrad-maiden kokouksessa 4. maaliskuuta Prahassa.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán puhumassa Visegrad-maiden kokouksessa 4. maaliskuuta Prahassa. Kuva: Lehtikuva/Michal Cizek

Unkarista tuli ensimmäinen EU-maa, jossa parlamentti on sysätty sivuun ja jota hallitaan määräämättömän ajan hallituksen poikkeusvaltuuksin.

Jorma Hentilä
31.3.2020 15.40

Unkarin parlamentti hyväksyi maanantaina äänin 137–53 poikkeuslain, jonka perusteella hallitus voi antamillaan asetuksilla mitätöidä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja luoda uutta.

Pääministeri Viktor Orbán vei esityksen läpi parlamentin määräenemmistöllä, jonka muodostavat hallituspuolueet Fidesz ja kristillisdemokraattinen kansanpuolue. Vastaan äänestivät sosialistinen puolue, liberaalit ja äärioikeiston Jobbik.

Valtuudet ovat laaja-alaisia, ja hallitus perustelee niitä kansalaisten ja talouselämän suojaamisella korona-epidemian oloissa. Hallitus voi kuitenkin ulottaa toimivaltaansa myös sellaisille yhteiskuntaelämän alueille, joilla ei ole tekemistä koronakriisin kanssa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Poikkeusvaltuudet ovat voimassa pysyvästi, kunnes hallitus katsoo epidemian olevan ohi, siis täysin määräämättömän ajan.

Poikkeusvaltuudet ovat voimassa pysyvästi, kunnes hallitus katsoo epidemian olevan ohi, siis täysin määräämättömän ajan. Oppositio olisi ollut valmis myöntämään valtuudet 30 päiväksi, jonka jälkeen ne olisi pitänyt hyväksyttää uudelleen parlamentissa.

Parlamentti päätti poikkeuslait hyväksyessään myös omasta kohtalostaan, sillä hallitus voi niiden nojalla keskeyttää parlamentin toiminnan.

Korona valtapyrkimysten savuverhona

Hallitus päätti poikkeustilasta 11. maaliskuuta. Perustuslain mukaan poikkeusvallan käyttäminen on 15 vuorokauden väliajoin tuotava parlamentin hyväksyttäväksi. Tehty päätös piti siis tuoda parlamenttiin ennen maaliskuun 26. päivää.

Poikkeustilan julistamisella ei kuitenkaan ole tarkoituksena vain koronaepidemian hillitseminen. Orbánin tavoitteena on myös laajentaa kriisin varjolla omia valtuuksiaan ja heikentää poliittista oppositiota.

Siksi hallitus toi viime viikolla poikkeusvaltuudet ja niihin perustuvan lain parlamenttiin tarkoituksellisesti niin myöhään, että ne oli hyväksyttävä kiireellisinä kolmen neljäsosan enemmistöllä. Orbán laski, että opposition on mahdotonta hyväksyä lakeja, vaan se kaataa ne määrävähemmistöllään. Näin hän pääsee syyttämään sitä petturiksi, joka vaarantaa kansalaisten terveyden ja maan turvallisuuden.

Vankeutta totuuden kertomisesta

Poikkeuslaeilla säädetään kovia rangaistuksia, jopa viisi vuotta vankeutta, virheellisen tai vääristellyn tiedon levittämisestä.

Mutta vankilaa voi tulla myös tosiasioiden kertomisesta tavalla, joka aiheuttaa ”hämmennystä” väestön keskuudessa.

Rangaistavaa on myös hallituksen antamien määräysten rikkominen tai hallituksen määräämien toimien estäminen.

Säädökset on muotoiltu siten, että ne luovat edellytykset mielivallalle. Riippumattomissa tiedotusvälineissä, niissä harvoissa, joita vielä on jäljellä, pelätäänkin painostuksen ja sensuurin yhä voimistuvan.

Unkarin tiedotusvälineet ovat miltei läpikotaisin hallituksen tai Orbánin lähipiirin hallussa. Viimeisen valtakunnallisen sanomalehden, vasemmistolaisen Népszabadságin, toimintaedellytykset vietiin taloudellisella boikotilla pari vuotta sitten. Alueelliset lehdet taas koottiin vuonna 2017 Orbánin lähipiiriin kuuluvan liikemiehen yhtiöön.

Kansalaisjärjestöjen ja monien kulttuurilaitosten ajaminen ahtaalle kuvaa unkarilaisen yhteiskunnan tämänhetkistä tilaa.

Ei demokratian perintöä

Nykyinen Unkari on ollut itsenäinen vuodesta 1919 Itävalta-Unkarin monarkian hajottua ja Habsburgien vallan romahdettua ensimmäisen maailmansodan seurauksena.

Trianonin rauhansopimuksessa Unkari menetti kaksi kolmasosaa siitä alueesta, joka oli kuulunut siihen Itävalta-Unkarin aikana. Rajojen ulkopuolelle jäi kolme miljoonaa unkarilaista, eniten Romaniaan ja Slovakiaan.

Vuosina 1920–1944 Unkarissa vallitsi Miklós Horthyn itsevaltainen hallinto. Unkari liittyi 1941 sotaan Saksan rinnalle. Sodan jälkeen Unkari päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Sille asetettiin Mátyás Rákosin johtama stalinistinen hallinto.

Tyytymättömyys hallintoon johti 1956 kansannousuun, jonka aikana pääministeriksi valittu Imre Nagy tavoitteli yhteiskunnallisia muutoksia. Neuvostoliiton johto kuitenkin päätti kukistaa asein uudistuspyrkimykset. Nagy ja useita muita johdossa olleita pidätettiin ja teloitettiin (Imre Nagyn maine palautettiin vuonna 1989 ja hänet haudattiin uudelleen.).

Vuonna 1956 johtoon noussut János Kádár pyrki hiljalleen uudistamaan maata, ja Unkarista tuli monella tapaa avoimin silloisista Varsovan liiton maista.

Unkarilla ei ollut parlamentaarisen demokratian perintöä yhteiskuntajärjestelmän murroksessa vuonna 1989. Tämän jäljet näkyvät edelleen Unkarin yhteiskuntaelämässä.

Fidesz romuttaa oikeusvaltiota

Muutoksessa puoluejärjestelmä piti luoda uudelta pohjalta. Valtaa pitänyt työväenpuolue hajosi, ja sen pohjalta perustettiin kaksi puoluetta. Niistä toinen, sosialistinen puolue on 1990- ja 2000-luvuilla toiminut pääministeripuolueena. Vuodesta 2010 se on ollut oppositiossa.

Nykyinen hallituspuolue Fidesz, alkujaan nuorten demokraattien liitto, perustettiin 1988. Yhtenä perustajana oli Viktor Orbán. Puolue hajosi 1990-luvun puolivälissä, kun se Orbánin johdolla opportunistisin perustein muutti jyrkästi linjaansa ja omaksui konservatiivisen ja kansallismielisen ohjelman. Muutos kannatti. Orbán on johtanut hallitusta 1998–2002 ja uudelleen vuodesta 2010.

Fideszin liittolaisena on hyvin konservatiivinen kristillisdemokraattinen kansanpuolue. Fideszistä oikealle on äärilaidan Jobbik, näkyvä oppositiossa oleva parlamenttipuolue, sekä pienempiä syttyviä ja sammuvia äärioikeistoryhmiä.

Poliittisessa keskustassa puoluekenttä on ollut liikkeessä. Tällä hetkellä Unkarissa on kaksi merkittävää liberaalia, vasemmalle kallistuvaa puoluetta, jotka ovat oppositiossa.

Orbánin hallinto on turvannut asemaansa rukkaamalla vaalilakia puoluetta suosivaan suuntaan ja saattamalla yhteiskunnalliset instituutiot palvelemaan puolueen etua. Niiden kautta sillä on hegemonia unkarilaisessa julkisuudessa ja vankkumaton valta-asema varsinkin maaseudulla.

Oikeuslaitoksen alistaminen poliittiselle vallalle on pitkälti toteutunut ja on uhkana oikeusvaltiolle, samoin monenlaiset kansalaisoikeuksien rajoitukset.

Orbánin valta ei kuitenkaan ole täysin rikkumatonta. Fidesz menetti Budapestin viime paikallisvaaleissa ja on siellä oppositiossa. Sen asema on heikentynyt myös eräissä muissa suuremmissa kaupungeissa.

Fideszin kahden kolmasosan määräenemmistö parlamentissa on muutaman edustajan varassa, ja se on vakavasti uhattuna seuraavissa parlamenttivaaleissa – sikäli kuin niitä järjestetään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

Zama Zama -kaivosmiehiä epävirallisessa siirtokunnassa Johannesburgissa

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

Saksan liittokansleri Olaf Scholz kuvattiin viime lokakuussa Leopard 2 -tankin vierellä.

Saksalaisten enemmistö hyväksyy Leopardien lähettämisen Ukrainaan

Uusimmat

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

03.02.2023

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään