Tämänvuotinen suuri ilmastokokous, Glasgowin COP26 siirtyy marraskuulta ensi vuodelle koronavirustilanteen vuoksi, kertoi YK:n ilmastosopimuksen sihteeristö myöhään keskiviikkoiltana.
Myös biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta Kiinan Kunmingissa on päätetty lykätä lokakuulta todennäköisesti ensi vuoden puolelle. Kokousten uusista ajankohdista päätetään lähikuukausina.
Molemmilla kokouksilla on odotettu olevan tavallistakin suurempi painoarvo.
Glasgowin kokouksesta oli tulossa tärkein sitten Pariisin vuoden 2015 ilmastokokouksen.
Glasgowin kokouksesta oli tulossa tärkein sitten Pariisin vuoden 2015 ilmastokokouksen. Maailman maiden on määrä päivittää Pariisissa antamansa sitoumukset tänä vuonna. Glasgowissa arvioidaan, miten hyvin maiden yhteenlasketut päästövähennyssitoumukset riittävät rajoittamaan maapallon lämpenemisen alle kahden tai alle puolentoista asteen.
Kunmingissa puolestaan oli tarkoitus päättää uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuustavoitteista vuoteen 2030 saakka.
Kokoukset olisivat kuitenkin keränneet yhteen kymmeniä tuhansia ihmisiä. Ne ovat valmisteluiltaan suuria, ja niitä olisi ollut vaikea lykätä enää lyhyellä varoitusajalla.
Seuraavan kerran ministerit kokoontuvat verkkovälitteisesti Petersbergin ilmastodialogiin huhtikuun lopussa. YK:n ilmastoneuvottelujen toukokuinen valmistelukokous Bonnissa siirretään syksyyn. Myös Kunmingin kokousta valmistelevia kokouksia lykätään ja siirretään verkkoon.
Greenpeace: Toimien tarve ei siirry
– Kokoukset siirtyvät, toimien tarve ei, sanoo Greenpeace Nordenin Suomen maajohtaja Hanna Paulomäki järjestön tiedotteessa.
– Koronakriisi on järkyttävä inhimillinen tragedia, jonka taltuttaminen on akuuttia juuri nyt. Samalla on selvää, että ongelmamme moninkertaistuvat nopeasti, jos myös ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin ei tartuta niiden vaatimalla vakavuudella ja nopeudella, toteaa Paulomäki.
– Kun maailma vähitellen taas aukeaa, on ratkaisevan tärkeää, että emme palaa enää vanhaan vaan tartumme mahdollisuuteen rakentaa uutta ja parempaa, suuntaamalla talouden ja yhteiskuntien korjaustoimet ratkaisuihin, joilla hillitsemme myös ilmasto- ja biodiversiteettikriisiä.
– Korona testaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme kriisivalmiutta ja kykyä toimia yhteisten tavoitteiden eteen. Kun tästä nousemme, nousemme entistä vahvempina ja valmiimpina selättämään myös muita kriisejä. Tämä onnistuu, kun elvytystoimien avulla vauhditamme siirtymää maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, kestävästi ja reilusti, Hanna Paulomäki sanoo.
uutiskirje 