KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomalaisaktivisti maailmalla – Helena Sirén Gualinga puolustaa alkuperäiskansojen oikeuksia

Helena Gualingalla on Instagramissa lähes 19 000 seuraajaa, joille hän julkaisee poliittisia kannanottoja englanniksi ja espanjaksi.

Helena Gualingalla on Instagramissa lähes 19 000 seuraajaa, joille hän julkaisee poliittisia kannanottoja englanniksi ja espanjaksi. Kuva: Helena Gualingan kotialbumi

18-vuotias aktivisti Helena Sirén Gualinga puolustaa alkuperäiskansojen oikeuksia, koska ne käyvät käsi kädessä luonnon oikeuksien kanssa. Turussa nyt lukiota käyvä aktivisti vietti lapsuutensa Ecuadorin Amazonilla, jossa hänen perheensä taisteli öljy-yhtiötä vastaan.

Kukka-Maria Ahokas
10.4.2020 18.00
Fediverse-instanssi:

–Nuorena ihmisenä olen pettynyt maailman päättäjiin. Olen pettynyt siihen, että meille tärkeistä asioista ei keskustella, 18-vuotias Sumak Helena Sirén Gualinga sanoi puheessaan viime vuonna Madridissa järjestetyssä YK:n ilmastokokouksessa. Puhe levisi kansainvälisiin medioihin, joissa häntä kuvattiin uuden sukupolven aktivistiksi Greta Thunbergin viitoittamalla tiellä.

Nyt Helena Gualinga vastaa puhelimeen kotonaan Turussa ja kertoo, miksi kokouksen lopputulos oli pettymys.

–Maailman päättäjät puhuivat vain päästökaupasta, vaikka tärkeintä olisi vähentää päästöjä nopeasti niin, että maailman köyhimmät eivät joudu kärsimään.

ILMOITUS
ILMOITUS
Alkuperäiskansojen mailla luonnon monimuotoisuus säilyy.

Helena Gualinga on pohtinut globaaleja ympäristöongelmia koko ikänsä, sillä hän on kasvanut niiden keskellä.

Kamppailu öljy-yhtiötä vastaan

–Perheeni kutsuu minua nimellä Sumak, mutta täällä olen tottunut käyttämään nimeä Helena, nuori aktivisti kertoo. Nimi on Ecuadorissa puhuttavaa kichwan kieltä ja tarkoittaa ihanaa. Ruotsinkielistä lukiota käyvä Helena Gualinga on isänsä puolelta suomenruotsalainen, äitinsä puolelta hän kuuluu Ecuadorin kichwa-alkuperäiskansaan.

Kouluvuotensa hän on asunut Suomessa, lapsuutensa hän vietti Ecuadorissa Amazonin trooppisella sademetsäalueella, Sarayakun kylässä. Siellä kichwat vaalivat perinteistä elämäntapaansa ja kehittivät ekologista matkailua. Tilanne kuitenkin muuttui, kun argentiinalainen öljy-yhtiö CGC tuli alueelle etsimään uutta esiintymää. Ecuadorin hallitus tuki hanketta, koska raakaöljyn vienti on tärkeää valtiontaloudelle.

Alueen asukkaat kuitenkin tyrmistyivät. Kukaan ei ollut neuvotellut heidän kanssaan.

–Kansani ryhtyi vastarintaan. Aktivismi ei ollut meille valinta, vaan pakon sanelemaa, koska öljy-yhtiö tunkeutui maillemme luvatta, Helena Gualinga kertoo lapsuudestaan.

Sarayakun asukkaiden mukaan öljyntuotannon aloittaminen vaarantaisi sademetsän ekosysteemin ja alkuperäiskansojen elämäntavan. Tilanne tulehtui väkivaltaiseksi konfliktiksi Ecuadorin hallituksen kanssa, joka lähetti alueelle sotilaita. Ihmisoikeusaktivisteja vainottiin ja öljynetsintätöissä käytettiin räjähteitä, jotka tuhosivat kansalle tärkeitä paikkoja.

Sarayakun asukkaat – Helena Gualingan perhe etujoukoissa – koettivat nostaa kanteen ecuadorilaisissa tuomioistuimissa, mutta asiaa ei otettu käsittelyyn. Lopulta kanne Ecuadorin valtiota vastaan käsiteltiin Amerikan valtioiden ihmisoikeustuomioistuimessa, joka linjasi, että Ecuador oli rikkonut ihmisoikeuksia ja että alkuperäiskansoja on kuultava niitä koskevissa asioissa. Tuolloin konfliktin alkamisesta oli kulunut 10 vuotta – Helena Gualinga oli elänyt oikeusjutun keskellä koko lapsuutensa. Tänä aikana monista hänen sukulaisistaan oli tullut tunnettuja ihmisoikeusaktivisteja.

–Kokemuksella oli merkittävä vaikutus minuun ja sukupolveni nuoriin, nuori aktivisti sanoo nyt.

Alkuperäiskansat ja luonto

Suomalaisia lumimaisemia, selfieitä sademetsässä, kuvia perinteisistä kichwa-juhlista ja kansainvälisistä kokouksista. Instagramissa Helena Gualingalla on lähes 19 000 seuraajaa, joille hän julkaisee poliittisia kannanottoja englanniksi ja espanjaksi.

Hän lähestyy ympäristöasioita hiukan toisesta näkökulmasta kuin länsimaisessa ilmastonmuutoskeskustelussa keskimäärin: hän korostaa alkuperäiskansojen ja luonnonsuojelun välistä yhteyttä.

–Alkuperäiskansojen ihmisoikeudet ovat itseisarvo. Samalla kollektiivisten maaoikeuksien takaaminen on tärkeää myös luonnolle, koska perinteinen elämäntapa suojelee sademetsää. Katsomalla karttaa voi nähdä, että sademetsää on eniten jäljellä juuri alkuperäiskansojen mailla. Brasilian suuret metsäpalotkin riehuivat metsäkatoalueilla, Helena Gualinga kertoo.

Hallitustenvälisen IPBES-luontopaneelin viimevuotisen selvityksen mukaan alkuperäiskansojen hallinnoimilla alueilla on suurempi biodiversiteetti kuin muilla alueilla. Nämä alueet ovat kuitenkin moni paikoin vaarassa eikä Suomikaan ole ratifioinut alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusta 169.

–Ecuador on monin paikoin alikehittynyt maa, mutta alkuperäiskansoilla on kollektiivisia oikeuksia. Suomessa saamelaisista ei paljon puhuta: olen opiskellut täällä koko elämäni, mutta saamelaisten historiasta en ole oppinut koulussa mitään, vaan olen ottanut selvää itse, hän kertoo.

Lukion jälkeen Helena Gualinga aikoo viettää sapattivuoden Ecuadorissa perheensä kanssa ja jatkaa luonnon ja ihmisoikeuksien puolustamista. Maailman on pakko muuttua, hän sanoo ja rohkaisee muitakin nuoria toimimaan tärkeiksi katsomiensa asioiden puolesta.

–Me nuoret joudumme kokemaan nyt tehtävien päätösten seuraukset.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo on vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan ulkasiainvaliokunnan jäsen.

Honkasalo vaatii vastauksia Orpolta: Miksi puolustusyhteistyötä Israelin kanssa syvennetään, kun se pitäisi lopettaa kokonaan?

– Tällä hallituskaudella välikysymyksiä on tehty harvinaisen paljon siksi, että hallitus on harvinaisen huono, Minja Koskela sanoo.

”Ihmiset eivät uskalla kuluttaa, koska Orpon hallitus kylvää ympärilleen anemiaa”

"Suomi on ulkopolitiikassaan niin selkärangaton, heikko ja kyvytön, että minua hävettää", sanoo Li Andersson.

Li Anderssonilta täyslaidallinen yhteistyöseminaarista Israelin kanssa: ”Käsittämätön ratkaisu ja arvovalinta”

Jessi Jokelainen.

Orpon hallitus leikkaa perstuntumalla: ”Epäsuhtaisempaa politiikkaa kuin yksikään hallitus ennen tätä”

Uusimmat

Koululaisia Quibdóssa, Chocón maakunnan pääkaupungissa Kolumbiassa. Chocó on Kolumbian huumesodan kärjistyneimpiä alueita. Lapsisotilaiden määrän kasvua selittävät väkivalta ja köyhyys, jotka koettelevat yhä suurta osaa Kolumbian väestöstä, erityisesti maaseudulla.

Lapsisotilaiden määrä kasvaa rajusti Kolumbiassa

Alkuperäiskansojen edustajat osallistuvat tulkkauskoulutukseen Perussa. Maa on edistynyt tulkkien ja kääntäjien saatavuudessa, mutta palvelut eivät vieläkään riitä vastaamaan alkuperäiskansojen tarpeisiin.

Alkuperäiskansat jäävät Latinalaisessa Amerikassa yhä ilman tulkkia

Hans Rosenfeldtin pitkään kaivattu Surman suden jatko-osa Elonkorjuu on viiden tähden dekkari

Veronika Honkasalo on vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan ulkasiainvaliokunnan jäsen.

Honkasalo vaatii vastauksia Orpolta: Miksi puolustusyhteistyötä Israelin kanssa syvennetään, kun se pitäisi lopettaa kokonaan?

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkijat löysivät Kalle Päätalon, Iijoki-sarja kertoo suomalaisten arjesta ja yhteiskunnan muutoksesta

 
02

Honkasalo vaatii vastauksia Orpolta: Miksi puolustusyhteistyötä Israelin kanssa syvennetään, kun se pitäisi lopettaa kokonaan?

 
03

HS:n tekoälylaskelma julkisesta taloudesta oli jonkinlainen rimanalitus sanoo ekonomisti – ”Viimeinen naula pettymyksen arkkuuni”

 
04

Epämääräinen laki johtaa kohtuuttomuuteen: Vapaaehtoistyö tai bänditoiminta voi viedä työttömyysturvan

 
05

Teollisuusliiton Lehtonen jyrähtää: EK jatkaa surkeaa lobbauslinjaan – ”Elinkeinoelämästä on tullut ideologisen oikeiston äänitorvi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otetta kansalaisjärjestöistä

15.05.2026

”Ihmiset eivät uskalla kuluttaa, koska Orpon hallitus kylvää ympärilleen anemiaa”

15.05.2026

Li Anderssonilta täyslaidallinen yhteistyöseminaarista Israelin kanssa: ”Käsittämätön ratkaisu ja arvovalinta”

14.05.2026

Ilmastokriisi katkaisee koulutien Afrikassa

14.05.2026

Tutkijat löysivät Kalle Päätalon, Iijoki-sarja kertoo suomalaisten arjesta ja yhteiskunnan muutoksesta

14.05.2026

Britannian vaalitulos näyttää, että maan poliittinen järjestelmä on sekaisin – ”Starmer on epäsuosituin pääministeri koskaan”

13.05.2026

Orpon hallitus leikkaa perstuntumalla: ”Epäsuhtaisempaa politiikkaa kuin yksikään hallitus ennen tätä”

12.05.2026

Hallitus pitkittää matalasuhdannetta – ”Köyhillä ei ole rahaa ja muut eivät uskalla kuluttaa”

12.05.2026

Veronika Honkasalo: Ministeri Rydmanin perustelut synnytysten hintojen nostamiselle kertovat välinpitämättömyydestä

12.05.2026

Epämääräinen laki johtaa kohtuuttomuuteen: Vapaaehtoistyö tai bänditoiminta voi viedä työttömyysturvan

12.05.2026

Teollisuusliiton Lehtonen jyrähtää: EK jatkaa surkeaa lobbauslinjaan – ”Elinkeinoelämästä on tullut ideologisen oikeiston äänitorvi”

12.05.2026

Sylkykuppeja ja syntipukkeja – Hanna-Riikka Kuisma kirjoitti kirjan rappiostriimauksesta ymmärtääkseen, mikä siinä ihmisiä kiehtoo

11.05.2026

Harri Virtasen jäätävä rikosromaani Tuhon ystävät kuvaa rauhan jälkeistä aikaa, demokratian hajoamista ja luo painajaismaisen näkymän sodankäynnin seuraavaan muotoon

10.05.2026

Kuuba höllentää maataloustuotteiden kauppaa ruokapulan keskellä

10.05.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset