KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Paluuta ”normaaliin” ei koronaviruspandemian jälkeen ole

Italiassa varastot täyttyvät ruumisarkuista. Ihmisiä kuolee koronavirukseen enemmän kuin ehditään haudata.

Italiassa varastot täyttyvät ruumisarkuista. Ihmisiä kuolee koronavirukseen enemmän kuin ehditään haudata. Kuva: Lehtikuva/Piero Cruciatti

BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde sanoo, että kriisien vähentäminen vaatisi järjestelmätason muutoksia. Tähän asti sellaisiin ei ole ollut poliittista tahtoa eikä voimaa.

Kai Hirvasnoro
11.4.2020 7.55

Monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS julkaisi 25. 3. tutkijoidensa allekirjoittaman puheenvuoron Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa. Siinä todetaan, että 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen kriisit – kansainvälisesti verkottuneiden ruokajärjestelmien kriisiytyminen vuosina 2006–2008 ja uudelleen 2010–2011, kansainvälinen talouskriisi 2007–2009 ja nyt koronapandemia – ovat globalisoituneen ja yhä kiivaammassa tahdissa toimivan maailman systeeminen piirre. Ne ovat osa parin vuosisadan aikana rakentunutta maailmanjärjestystä.

Ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde vastasi Kansan Uutisten kuuteen kysymykseen koronapandemiasta ja sen luonteesta.

Miksi pandemia oli vain ajan kysymys, ei varsinainen yllätys?

ILMOITUS
ILMOITUS
”Olemme perineet maailman tilan, jossa erilaiset kriisit helposti ruokkivat ja vahvistavat toisiaan.”

- Laajalle leviävien tartuntatautien todennäköisyys on kasvanut etenkin globaalin liikenteen ja kaupankäynnin kiihtyessä, väestökeskittymien kasvaessa, suurimittaisen eläintuotannon myötä ja ihmistoiminnan tunkeutuessa yhä uusille luonnonalueille. Seuraavan globaalin pandemian tiedettiin iskevän jossain vaiheessa, ja siitä oli varoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Tiedettiin siis, että kriisialttius on nykyisen maailmanjärjestyksen systeeminen piirre.

Miksi se kuitenkin yllätti? Miksi mitään ei tehty?

- Olisi väärin sanoa, että ”mitään ei tehty”, sillä tietysti esimerkiksi SARS- ja MERS-epidemioista oli opittu paljon, ja monet esimerkiksi Kiinassa käytetyt varotoimet oli kehitetty niiden kokemusten pohjalta. Ja vaikka pandemia oli ennakoitu todennäköisesti, sen tarkka tapahtuma-aika ja -paikka sekä taudin luonne olivat tietysti yllätys. Tällaiset ilmiöt voivat siis olla samaan aikaan ennakoituja ja yllätyksiä.

- Sen sijaan pandemian todennäköisyyden vähentäminen ja sen torjumisen helpottaminen olisi vaatinut perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia muutoksia esimerkiksi ruokajärjestelmän toiminnassa, globaalissa liikenteessä ja terveydenhuoltojärjestelmissä. Samalla tavalla talous- ja ruokajärjestelmien lisääntyvä kriisialttius on tunnustettu, mutta sen vähentäminen vaatisi järjestelmätason muutoksia, joihin ei ole ollut poliittista tahtoa eikä voimaa.

Tapahtuuko ilmastokriisissä sama? Se tiedetään, mutta toimitaan vasta kun on kriisi ja pakko?

- Pandemia- ja ilmastokriisi eivät vertaannu näin helposti toisiinsa. Nimittäin pandemian iskiessä yhteiskunnissa onkin ollut yllättävän suuri valmius nopeisiin ja radikaaleihin muutoksiin. Hyväksyntä niille saadaan kuitenkin sillä oletuksella, että poikkeustilan jälkeen palataan ”normaaliin päiväjärjestykseen”. Maailma ei tietysti palaa täysin ennalleen, mutta tällaisella oletuksella pääosin toimitaan.

Ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde

Ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde Kuva: Colour

– Ilmastonmuutos taas on hidas, asteittaisesti etenevä kriisi, jossa ei ole pandemian kaltaista ”H-hetkeä”. Sen hoitaminen, aivan kuin yleisemmin kriisialttiuden vähentäminen, vaatisi pysyvää yhteiskunnallista muutosta. Hätätilaohjelmat eivät riitä. Koska muutokset eivät ole ohimeneviä, niiden toteuttaminen on paljon vaikeampaa kuin sellaisten poikkeustilatoimien, joilla on vakavatkin sivuoireet.

Ovatko koronapandemia ja ilmastokriisi yhteydessä toisiinsa?

– Kriiseillä on hyvin erilainen luonne. Pitkäänkin kestävä pandemia on lopulta nopea ja ohimenevä kriisi, jolle voidaan löytää hoitokeinoja ja parhaimmillaan rokote. Vaikka se muuttuisi toistuvaksi epidemiaksi, se ei ole jatkossa niin vaarallinen.

– Ilmastonmuutokselle ei voi keksiä rokotetta, eikä sille tulla immuuniksi. Ilmastonmuutos on kuitenkin yksi niistä ympäristömuutoksista, jotka lisäävät tartuntatautien esiintymisen todennäköisyyttä.

Nyt valmistaudutaan jo exit-ohjelmiin. Mikä olisi väärä tapa toimia, kun tämä loppuu ja mikä oikea?

– Pähkinänkuoressa väärä tapa toimia on olettaa, että tämän kriisin jälkeen on palattava entisiin tuotanto- ja kulutustapoihin ja entiselle talouden kehitysuralle. BIOS-tutkimusyksikkö taas peräänkuuluttaa sitä, että tuetaan pitkäjänteistä ekologista jälleenrakennusta. Yksi tärkeä ulottuvuus on ympäristökuormituksen vähentäminen, toinen on yhteiskuntien luovan sopeutumiskyvyn lisääminen. Olemme nimittäin perineet maailman tilan, jossa erilaiset kriisit helposti ruokkivat ja vahvistavat toisiaan.

– Siinä mielessä ”tämä loppuu” onkin väärä ajatus, sillä vaikka pandemia loppuu, kriisialttiissa maailmassa ei ole sellaista rauhallista ”normaalia päiväjärjestystä”, jonka aikana ainoastaan ehditään pohtia esimerkiksi ilmastokysymyksiä. Pitkäjänteistä yhteiskunnallista muutosta on toteutettava jatkuvassa sopeutumisen ja mukautumisen ilmapiirissä. BIOS-tutkimusyksikkö korostaa, että muutoksen kestävyyden ja hyväksyttävyyden vuoksi on elintärkeää huolehtia myös sen oikeudenmukaisuudesta.

Onko korona onnenpotku ympäristölle? Nyt on ollut uutisia ilman ja vesistöjen puhdistumisesta, kun teollinen toiminta ja turismi ovat pysähdyksissä.

– Ilmastonmuutos ja monet muut suuret ympäristöongelmat ovat hitaasta kertyviä ja asteittaisia prosesseja, joten hetkellinen hengähdystauko ei sinänsä auta juuri lainkaan. Itse asiassa historiallisesti romahdusten jälkeen ympäristökuormitus on hyvin nopeasti palannut entiselle tasolle ja siitä ylöspäin. Tarvitaan jatkuvaa muutosprosessia, jossa ympäristökuormitus ja luonnonvarojen kulutus saadaan kestävälle tasolle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään