KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Bios kipupaketista: Ollaanko vuonna 2030 tyytyväisiä, jos velkasuhde painettu 90 prosenttiin, mutta leikkauspolitiikalla on heikennetty edellytyksiä kohdata tiheneviä kriisejä?

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki, TEMin kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä esittelivät viime viikon perjantaina Vihriälän johtaman työryhmän selvitystä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki, TEMin kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä esittelivät viime viikon perjantaina Vihriälän johtaman työryhmän selvitystä. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Tutkimusyksikkö varoittaa hirttäytymästä velkatavoitteeseen tilanteessa, jossa euroalueen kasvu- ja vakaussopimus on menossa uusiksi koronakriisin seurauksena.

Kai Hirvasnoro
13.5.2020 11.13

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä esitteli viime viikon perjantaina raportin , jonka sanoma on, että koronakriisissä tarvitaan voimakasta elvytystä. Vuonna 2023 on aloitettava 10 miljardin euron säästöt, joita työryhmä kutsuu kipupaketiksi.

Suomi velkaantuu nyt voimakkaasti, ehkä 20 miljardia euroa koronakriisin takia. Vihriälän työryhmän mukaan kipupaketilla velkasuhde on taitettava 90 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Bios-tutkimusyksikkö kommentoi Vihriälän työryhmän raporttia keskiviikkona. Se esittää raikkaita kysymyksiä, jotka ekonomistikunnan valtavirta jättää huomiotta.

”Ollaanko vuoden 2030 Suomessa tyytyväisiä, jos velkasuhde on kurottu 90 prosenttiin mutta samalla on heikennetty leikkauspolitiikalla suomalaisen yhteiskunnan ja tulevien sukupolvien edellytyksiä kohdata yhä tiheneviä viheliäitä kriisejä?”

”Onko todella niin, että juuri ´kohtuullinen velkaantuneisuus` on järkevin näköala turvata yhteiskunta esimerkiksi tulevilta pandemioilta tai kasvavilta ilmastonmuutoksen aiheuttamilta vaikutuksilta?”

”Miksi talouspolitiikkaa pitäisi ohjata juuri 90 prosentin velkasuhde? Miksei 100 prosenttia, joka voi olla yhtä hyvin kaikkialla euroalueen kasvavien velkamäärien kanssa sopusoinnussa?”

Analysoimme Vihriälän työryhmän "kipupakettia" ekologisen siirtymäpolitiikan näkökulmasta. Kestävyysvaje on vain yksi julkisen talouden riskeistä. Miksi lukittautuisimme koronakriisissä juuri 90% velkasuhdetavoitteeseen? https://t.co/p1AN5AqhGl

— BIOS-tutkimusyksikkö (@biosresearch) May 13, 2020

Kaikki velkaantuvat, säännöstö uusiksi

Bios jatkaa, että miksi hirttää talouspolitiikka ja julkisen talouden suunnittelu ensisijaisesti abstraktiin velkasuhdetavoitteeseen aikana, jolloin Suomen muiden maiden ohella on toteutettava historiallisen nopeat päästövähennystoimet. Sen mukaan ympäristötutkimuksen näkökulmasta ei juuri ole epäselvyyttä, että ilmastotoimissa epäonnistuminen tuottaa yhteiskunnille julkisvelan kasvua suuremman torjuttavan riskin.

Tutkimusyksikkö pitää kummallisena, että Suomi lukitsisi jo tässä vaiheessa itsensä ”abstraktiin ja käytännössä täysin sopimuksenvaraiseen 90 prosentin velkasuhdetavoitteeseen”.

Biosin mukaan 90 prosentin tavoite irrottaisi Suomen koronakriisin aiheuttamasta laajemmasta kansainvälisestä talouden ja politiikan velkakehityksestä. Koronakriisin vaikutuksestahan kaikkien maiden alijäämät ja julkinen velka kasvavat valtavasti. Euroalueen keskiarvon arvioidaan nousevan yli sataan prosenttiin, monien maiden paljon suuremmaksi.

”Tästä syystä on todennäköistä, että euroalueen kasvu- ja vakaussopimuksen säännöstöä, jonka noudattamisessa monilla euromailla on ollut koko valuuttaunionin historian varrella vaikeuksia, tarkastellaan koronakriisin seurauksena uudestaan”, Biosin tutkijat toteavat.

Reinhartin ja Rogoffin laskuvirhe heräsi henkiin

Vihriälän työryhmän raportissa 90 prosentin kattoa perustellaan toteamalla, että korkeampi velkasuhde on riskialtis.

Biosin mukaan korkeamman velkasuhteen riskiä on syytä arvioida, mutta tutkijat huomauttavat, että 90 prosenttia on sama luku, jonka vuonna 2010 finanssikriisin aikana professorit Carmen Reinhart ja Kenneth Rogoff esittivät raja-arvoksi, jonka yläpuolella talouskasvu kärsii. Muun muassa EU:n talouskomissaari Olli Rehn tukeutui lukuun viime vuosikymmenellä järjestellessään silloisia euroalueen kipupaketteja.

Vuonna 2013 ilmeni, että lukema 90 prosenttia perustui koodausvirheeseen taulukkolaskennassa. Virheen paljasti 28-vuotias yliopisto-opiskelija Thomas Herndon.

ILMOITUS
ILMOITUS

Biosin tutkijat toteavat, että myös jokin muu prosentti kuin 90 voi olla mahdollinen kandidaatti kohtuullisen velkasuhteen katoksi, varsinkin kun otetaan huomioon kaikkia valtioita kohtaava velkaantuminen koronakriisissä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään