Tullakseen valituksi uudelleen presidentiksi Donald Trump tarvitsee saavutuksia ulkopolitiikassa, näyttöjä kyvykkyydestä ”diilien” tekijänä. Hänen taustavoimiensa huomio oli kiinnittynyt kahden Balkanin maan, Kosovon ja Serbian, kivuliaisiin suhteisiin sekä maiden presidenttien hankkeisiin.
Kosovon ja Serbian oikeistopopulistiset presidentit Hashim Thaci ja Aleksandar Vucic sopivat tammikuussa 2018 aikeesta vaihtaa alueita maiden kesken etnisin kriteerein. Serbia saisi Kosovon pohjoisosasta serbien asuttaman alueen. Kosovolle taas siirtyisi Serbian lounaiskolkasta alue, jonka väestö on albaaneja. Se olisi ensi askel maiden suhteiden parantamiselle. Serbiahan pitää Kosovoa edelleen yhtenä maakuntanaan.
Aie ei ole edennyt, vaikka sitä on lobattu ison rahan voimin, myös laittomasti kosovolaisten verorahoilla.
Uudistuksiin ja korruption kitkemiseen pyrkinyt Albin Kurtin hallitus ehti istua vain 51 päivää.
Sulka Trumpin hattuun?
Presidentti Trump nimesi lokakuussa 2019 maansa Berliinin-lähettilään Richard Grenellin erityisedustajakseen edistämään hanketta.
Trumpin hallintoa ei häirinnyt, että kosovolaisten suuri enemmistö vastustaa aluevaihtoja. Eikä se välittänyt EU:n torjuvasta kannasta. EU pelkää dominoreaktiota ja katsoo hankkeen olevan vastoin periaatetta, jonka mukaan maiden rajat määritellään hallinnollisin, ei etnisin perustein.
Myöskään se ei häirinnyt, että avainhenkilöistä Hashim Thacia syytetään korruptiosta, ja hänen yllään häilyy epäilys osallisuudesta sotarikoksiin Kosovon sodan aikana. Eivät haitanneet myöskään toisen avainhenkilön Aleksandar Vucicin itsevaltaiset ja demokratiaa halveksivat otteet.
Ensimmäinen näyttävä askel Grenellin orkestroimissa neuvotteluissa otettiin Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä tämän vuoden helmikuussa. Serbian ja Kosovon presidentit allekirjoittivat – Grenellin suojeluksessa – aiepöytäkirjan maantie-, juna- ja lentoyhteyksien parantamisesta maiden välillä.
Presidentit Valkoiseen taloon
Huipentumana piti olla Kosovon ja Serbian johtomiesten kokoontuminen Valkoiseen taloon 27. kesäkuuta. Grenellin mukaan tarkoituksena oli allekirjoittaa ”taloudellisia sopimuksia”.
Ensin piti kuitenkin raivata tieltä vasemmistolaisen pääministerin Albin Kurtin johtama Kosovon hallitus, joka oli muodostettu lokakuussa 2019 pidettyjen ennenaikaisten vaalien tuloksena. Kurti vastustaa tiukasti aluevaihtoja ja ajaa omanarvontuntoista politiikkaa suhteessa Serbiaan. Hän on presidentti Thacin politiikan pitkäaikainen kriitikko ja syyttää Thacia korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä.
Thaci ja Grenell olivat aktiivisia hallituksen kaatajia ja saivat osan toisen päähallituspuolueen kansanedustajista kääntymään hallitusta vastaan ja kaatamaan sen maaliskuun lopulla.
Näin Kurtin hallituksen tilalle saataisiin hallitus, joka taipuu – ainakin riittävässä määrin – Grenellin ja Thacin tahtoon.
Paraati Valkoiseen taloon siinsi silmissä.
Sotarikossyyte kaatoi kokouksen
Kosovon vapautusarmeijan UCK:n mahdollisia sotarikoksia tutkivan kansainvälisen oikeusituimen syyttäjä julkisti 24. kesäkuuta Thacia vastaan nostetut syytteet sotarikoksista Kosovon sodan (1998–1999) ja sen jälkimaininkien aikana.
Thaci oli jo matkalla Yhdysvaltoihin, kun tieto syytteistä iski kuin pommi. Hän kääntyi takaisin Kosovoon. Tuoreen hallituksen pääministeri Avdullah Hoti oli jo Washingtonissa ja palasi tyhjin toimin Pristinaan.
Syytteet Thacia vastaan esitettiin jo huhtikuussa. Oikeusistuimen tuomarilla on kuusi kuukautta aikaa vahvistaa ne. Syytteet koskevat myös useita muita UCK:n komentotehtävissä toimineita.
Syyttäjä perusteli syytteiden julkistamista sillä, että Thaci ja hänen syytettynä oleva puoluetoverinsa, entinen parlamentin puhemies Kadri Veseli ovat jatkuvasti pyrkineet häiritsemään tutkimuksia ja estämään oikeusistuimen työtä. Thaci puolestaan epäili syyttäjän toimissa poliittista tarkoituksenmukaisuutta, halua estää Valkoisen talon kokous.
Thaci ilmoitti eroavansa, jos tuomari vahvistaa syytteet. Jo aikaisemmin hän on arvellut, ettei asetu uudelleen ehdolle, kun hänen presidenttikautensa päättyy vuonna 2021. Mikäli Thaci eroaa kesken kauden, väliaikaiseksi presidentiksi nousee parlamentin puhemies Vjosa Osmani (LDK), nuori nainen, joka on Kosovon suosituimpia poliitikkoja.
Kosovan sota oli osa Jugoslavian hajoamista seuranneita ”perimyssotia”. Siinä sai surmansa noin 13000 ihmistä.
Presidentti Slobodan Milosevicin johtama Serbia aloitti sotilasoperaation Kosovoa ja siellä perustettua vapautusarmeijaa vastaan irtaantumispyrkimysten voimistuessa. Naton pommitukset ratkaisivat sodan Kosovon hyväksi. Maahan perustettiin YK:n väliaikaishallinto.
Kurtin pyrki uudistuksiin
Hashim Thacin ja Richard Grenellin pyrkimysten esteeksi muodostunut Albin Kurtin hallitus aloitti toimintansa helmikuun 2020 alussa. Sen ohjelma oli kaksikolle myrkkyä.
Hallitus sai selvän luottamuslauseen parlamentissa. Albin Kurtin johtama puolue, vasemmistolainen Vetëvendosje (itsemäärääminen) (LV) on maan suurin. Sen lisäksi hallituksessa oli keskustaoikeistolainen Kosovon demokraattinen liitto (LDK) sekä kansallisten vähemmistöjen puolueita, kuten serbien lista.
Pääministeri Kurtin hallitus oli maan historiassa ensimmäinen, jolla oli tiukka korruptionvastainen linja, selkeät talous-, sosiaali-, terveys- ja koulutuspoliittiset tavoitteet sekä pyrkimys hallinnon avoimuuteen.
Ulkopolitiikassa Kurtin hallitus torjui salaisen diplomatian pyrittäessä ratkaisemaan konflikti Serbian kanssa. Sen tavoitteena olivat oikeudenmukaiset, vastavuoroisuuteen perustuvat ratkaisut.
Albin Kurti on erittäin suosittu nuoremman väen keskuudessa, mikä näkyi myös suhtautumisessa hänen johtamaansa hallitukseen.
Grenell uhkaili, Thaci vei viestiä
Hallituksen linja oli ristiriidassa presidentti Hashim Thacin ja Trumpin lähettilään Richard Grenellin tavoitteen kanssa saada aikaan ”diili” aluevaihdoista Kosovon ja Serbian kesken. Kaksikon myyräntyö alkoi pian hallituksen nimittämisen jälkeen. Grenell ja Thaci painostivat pääministeri Kurtia heille mieluisiin ratkaisuihin.
Grenell vaati Kurtia kumoamaan välittömästi Serbiasta tapahtuvalle tuonnille asetetun 100 prosentin tullin, koska se oli keskustelujen jatkamisen esteenä. Edellinen pääministeri Ramush Haradinaj oli määrännyt tullin marraskuussa 2018 nimenomaan pysäyttääkseen Thacin ja Vucicin hankkeet aluevaihdosta.
Kurti ei suostunut, vaan vastasi esittelemällä helmikuun lopulla seitsemänkohtaisen ohjelman suhteesta Serbiaan.
Hän ilmoitti olevansa hyvän tahdon osoituksena valmis kumoamaan väliaikaisesti tullin Serbiasta tuotavilta raaka-aineilta. Mutta se edellyttäisi vastavuoroisuutta.
Toisin sanoen Serbian viranomaisten olisi tunnustettava kosovolaiset asiakirjat. Vastavuoroisuus tarkoittaisi, että Kosovon ja Serbian viranomaiset noudattavat toisiaan kohtaan yhdenvertaista menettelyä, jolloin molemmin puolin poistetaan kaupan esteitä.
Tämä on ”täydellisen vastavuoroisuuden politiikkaa”, tähdensi Kurti.
Serbia olisi siis näin joutunut mutkan kautta käytännössä tunnustamaan Kosovon autonomiseksi toimijaksi.
Albin Kurti toimi rohkeasti. Hän on ensimmäinen Kosovon pääministeri, joka on pannut kampoihin amerikkalaisille, suoraan presidentti Donald Trumpille, jonka pyrkimyksiä Richard Grenell ajoi.
Grenell vastasi tiukalla tviitillä, jota Frankfurter Allgemeine Zeitung siteeraa: ”Me emme tue herra Kurtin puolinaisuuksia. Meidän asenteemme on sangen selvä: tullien pitää mennä kokonaan nurin. Herra Kurti tekee vakavan virheen – ja sen presidentti Thaci tekee tänään selväksi Valkoisessa talossa.”
Kurtin vääntäessä kättä Grenellin kanssa Thaci neuvotteli Washingtonissa. Kurti oli hankalassa tilanteessa. Toisaalta amerikkalaiset painostivat häntä, ja toisaalta poliittinen päävastustaja pelasi yhteen amerikkalaisten kanssa.
Thaci on koko poliittisen uransa ajan tukeutunut Washingtoniin, jo yksin UCK:n sotarikosten tutkinnan luoman epävarman olonsa vuoksi.
Grenell ja Thaci katsoivat, että tullit pitää kumota ja vastavuoroisuuden ajatus hylätä, jotta voidaan jatkaa keskusteluja tuloksen – ”diilin” – aikaansaamiseksi.
Yhdysvallat uhkaili
Kevään edetessä parivaljakon otteet Kurtin hallitusta vastaan kovenivat. Houkuttelun ja pelottelun kohteina olivat toisen hallituspuolueen, LDK:n, ministerit ja kansanedustajat.
Rapautuminen alkoi, kun sisäministeri Agim Vellu (LDK) päätti pääministerin tietämättä, että maahan tulisi koronaepidemian vuoksi määrätä poikkeustila. Sillä olisi siirretty suuri osa hallituksen toimenpanovaltuuksia presidentti Thacille, yhdelle korruptoituneen poliittisen eliitin keskushahmolle.
Sisäministeri Vellu tuskin oli itse ilman kuiskaajaa keksinyt aiettaan. Kurti antoi hänelle potkut.
Painostus jatkui. Grenell esitti uhkauksen, että Yhdysvallat lopettaa kymmenien miljoonien eurojen taloudellisen tuen kosovolaisille hankkeille.
Myös Donald Trump junior osallistui uhkailuun. Hän sanoi Yhdysvaltojen sulkevan sotilastukikohtansa Kosovossa ja vetävän pois sotilaansa. Tämä oli hyvin vakava uhkaus, sillä tukikohdan olemassaolo vahvistaa Kosovon albaanien turvallisuudentunnetta.
Painostus ja uhkailu johtivat lopulta tulokseen. Hallituksen kaatamisen muodollisena syynä oli erimielisyys koronapolitiikasta. LDK jakautui äänestyksessä, sillä jotkut sen edustajista tukivat hallitusta.
Parlamentin puhemies Vjosa Osmani piti puolueensa LDK:n päätöstä kaataa hallitus suurena virheenä.
Kritiikkiä Atlantin takaa
Albin Kurtin hallitus ehti toimia 51 päivää, ennen kuin Grenell ja Thaci saivat sen nurin. Se jatkoi toimitusministeristönä kesäkuun alkuun, uuden hallituksen muodostamiseen saakka.
Yhdysvaltalainen Foreign Policy -aikakauslehti piti ”kavalana” Grenellin toimia kaataa hallitus ajankohtana, jona kosovolaiset eivät keskellä koronaepidemiaa voineet järjestää mielenosoituksia sitä vastaan. Lehti arvosteli Trumpin hallituksen ”valmiutta toimia demokraattisesti valittua hallitusta vastaan” ja katsoi sen vahingoittavan suhteita Eurooppaan.
Uusi Avdullah Hotin (LDK) vetämä hallitus antoi ensitöikseen periksi Grenellin ja Thacin vaatimuksille. Se poisti Serbian tuotteille vuonna 2018 asetetun 100 prosentin tullin ja hylkäsi Kurtin hallituksen edellyttämän vastavuoroisuuden taloudellisessa kansakäymisessä Serbian kanssa. Pääministeri Hoti sanoi toivovansa, että Serbia osaltaan poistaa esteitä maiden välisten keskustelujen tieltä.
Hallitus on hyvin kiikkerä, sillä parlamentissa vain 61 edustajaa 120:stä tukee sitä. Hallitukseen kuuluu lisäksi talousliberaali ja EU-myönteinen Kosovon tulevaisuuden liitto (AAK), jota johtaa entinen UCK:n komentaja Ramush Haradinaj, ja pienempiä puolueita.
Serbian presidentti Aleksandar Vucic puolestaan sanoi voivansa jatkaa dialogia parlamenttivaalien jälkeen. Vucicin puolue, oikeistonationalistinen Serbian edistyspuolue (SNS), säilytti enemmistönsä 21. kesäkuuta pidetyissä vaaleissa, jotka eivät olleet reilut. Yhä autoritaarisemmaksi muuttuneessa Serbiassa media ja hallinto on pitkälti valjastettu palvelemaan edistyspuoluetta.
Korruptio ja painostus riesana
Kosovoa vaivaavat etenkin korruptio ja vallan väärinkäyttö. Kolme keskenään kiistelevää puoluetta on vaihdellut sodan jälkeisissä hallituksissa. Poliittisilla johtopaikoilla on entisiä vapautusarmeija UCK:n keskeisissä tehtävissä olleita sotilaita, jotka käyvät keskinäistä valtakamppailua.
Kosovon demokraattinen liitto (LDK) perustettiin jo 1989. Puolue on tarkkailijana konservatiivisten puolueiden Euroopan kansanpuolueessa (EPP). Kosovon demokraattinen puolue (PDK) syntyi vapautusarmeijan UCK:n poliittisesta siivestä 1999. Myös 2001 perustetun Kosovon tulevaisuuden liiton (AAK) tausta on vapautusarmeijassa. Kaikki ovat eriasteisesti nationalistisia ja konservatiivisia, talouspolitiikaltaan jonkin verran toisistaan eroavia.
Kansanliikkeiden pohjalta 2005 syntynyt vasemmistolainen Vetëvendosje (LV) on muodostanut selkeän opposition. Sen osallistuminen hallitukseen ei ollut länsivaltojenkaan mieleen.
Vuodesta 2001 on käyty seitsemät vaalit, useimmat ennenaikaisina. Viimeksi käytiin kahden vuoden sisällä, 2017 ja 2019, kahdet vaalit, jotka LV voitti.
Kosovo julistautui itsenäiseksi vuonna 2008. Noin sata valtiota on tunnustanut sen, muun muassa Suomi. Venäjän ja Kiinan vastustuksen vuoksi sitä ei kuitenkaan ole hyväksytty YK:n jäseneksi.
Serbia käyttää Kosovoa vastaan sekä taloudellisia että poliittisia aseita, muun massa erilaisia kaupan esteitä. Se pyrkii vaikeuttamaan Kosovon kansainvälisiä yhteyksiä ja on estänyt Kosovon pääsyn Unescon ja Interpolin jäseniksi.
EU on toiminut välittäjänä Kosovon ja Serbian suhteissa. Edellinen EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini toimi asiassa aloitteellisesti, mutta tuloksia ei juurikaan syntynyt. Huhtikuussa EU:n erityisedustajana Balkanilla aloitti Slovakian entinen ulkoministeri Miroslav Lajcák, joka puhuu täydellistä serbiaa.
uutiskirje 
