Tutkimuksen toteutus
KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy 30.5.-4.6 2020.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 001. Vastaajat edustavat 18 – 79 vuotta täyttänyttä väestöä.
Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Vaatimus hävittäjähankintojen siirtämisestä tai jopa hankinnasta luopumisesta on noussut koronakriisin jälkeen keskusteluun. Kansalaisilta tulee tukea hävittäjähankintojen siirtämiselle.
Kansalaisista 75 prosenttia antaa tukensa hävittäjähankinnan siirtämiselle. Samoin valtaosa on valmis siirtämään tai karsimaan muitakin julkisia hankintoja. Tukea saa myös yritystukien karsiminen.
Puolueiden kannattajat poikkeavat. Vasemmistoliitosta siirtoon on valmis yli 90 prosenttia. Sen sijaan oikeistopuolueiden kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat ovat vahvimmin hävittäjähankintojen siirtämistä vastaan.
Tiedot selviävät KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta, jonka toteutti Kantar TNS touko-kesäkuun vaihteessa.
Perussuomalaiset ja kokoomuslaiset valmiita hyvinvointipalvelujen leikkauksiin
Oppositiopuolueiden perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat sekä hallituspuolueista keskusta ovat muiden puolueiden kannattajia valmiimpia leikkaamaan hyvinvointipalveluista kysyttäessä koronan jälkeisestä talouden sopeuttamisesta.
Vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat kaikkein jyrkimmin leikkauksia vastaan. Alueellisesti kannat eivät juuri poikkea toisistaan.
Sen sijaan työttömät, työntekijät ja opiskelijat ovat toimihenkilöitä useammin leikkauksia vastaan. Samoin mitä pienemmät tulot, sitä vahvemmin leikkauksia vastustetaan.
Lähes 90 prosenttia kokoomuslaisista hyväksyy työttömyysturvan leikkaukset
Sosiaaliturvan ja työttömyysetuuksien ykkösleikkaajiksi profiloituvat kokoomuksen kannattajat, joista peräti 89 joko kannattaa leikkauksia tai on valmis ne hyväksymään valtiontalouden sopeuttamiseksi. Keskustan kannattajista 70 prosenttia on tällä kannalla.
Kysely tehtiin ennen kuin kokoomus nosti julkisuuteen ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisen kaikille. Kokoomuksen tavoitteena on myös leikata tasoa pitkäaikaistyöttömiltä sekä lyhentää kestoa.
Toisessa ääripäässä ovat vasemmistoliiton kannattajat, joista valtaosa vastustaa leikkauksia. SDP:n ja vihreiden kannattajat asettuvat tähän väliin, mutta näistäkin puolueista löytyy etuuksien leikkaamista vastustavia enemmistö.
Vuosia työmarkkinoita ja poliitikkoja puhuttanut paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla olisi oppositiopuolueiden kannattajien mieleinen toimenpide.
Hallituspuolueet valmiita verojen korottamiseen
Valtion talouden kannalta kolikon toinen puoli eli verojen korottaminen ja vähennysten karsinta saa selkeän yli 80-prosenttisen tuen hallituksen punavihreiltä puolueilta. Myös lainanoton kasvattaminen entisestään olisi hallituspuolueiden kannattajien varsin helppo hyväksyä.
Keskustankin kannattajista yli 70 prosenttia on valmis nostamaan veroja. Nihkeimmin verojen korottamiseen asennoituvat perussuomalaiset. Verojen korotuksia aina vastustaneen kokoomuksen kannattajistakin yli puolet hyväksyy verojen korotuksen koronan jälkeisessä sopeuttamisessa.
Hallituspuolueiden tukijat suhtautuvatkin keskimäärää myönteisemmin veronkorotuksiin. Hallituspuolueiden kannattajat ovat muita useammin myös työperäisen maahanmuuton helpottamisen kannalla.
Puolesta ja vastaan
Tehdyssä kyselyssä valtiontalouden sopeuttamiseksi kansalaisten enemmistö vastustaa julkisten maksujen korottamista, lainanoton lisäämistä, verojen korottamista ja vähennysten karsintaa sekä julkisten omaisuuden myymistä.
Kuitenkin selvä enemmistö suomalaisista voisi vähintään hyväksyä nämäkin toimet. Sosioekonomiset ja puoluetaustat vaikuttavat mitä näistä ollaan valmiita hyväksymään tai vastustamaan.
Samoin tämä vaikuttaa keinoihin, joita enemmistö ei hyväksy ollenkaan. Eniten ehdotonta vastustusta saivat eläkeiän korottaminen ja eläkkeelle siirtymisen hankaloittaminen, sosiaali- ja työttömyysetujen leikkaaminen sekä julkisten hyvinvointipalveluiden leikkaukset.
Näissäkin asioissa enemmistö voi kuitenkin vähintään hyväksyä ne.
Tutkimuksen toteutus
KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy 30.5.-4.6 2020.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 001. Vastaajat edustavat 18 – 79 vuotta täyttänyttä väestöä.
Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.