Aula Research toteutti syyskuussa Tehyn toimeksiannosta kyselytutkimuksen Tehyn jäsenille yliopistollisissa sairaaloissa tai keskussairaaloissa. Vastaajia oli kaikkiaan 2 750.
Korona-aika on ollut sote-alan työntekijöille raskasta: pakkokeinoja on käytetty, mutta kompensaatiota ei ole annettu. Sote-alan ammattilaisiin on kohdistettu kyselyn mukaan useita valmiuslain aikaisia pakkotoimia: 34 prosentilla vuosilomia on siirretty, peruttu tai muuteltu niiden kestoa, 23 prosenttia on siirretty toiseen työpisteeseen tai tehtäviin ja 16 prosenttia vastaajista kertoo, että irtisanomisaikaa on pidennetty.
Vastaajilta kysyttiin myös, miten työnantaja on korvannut tai hyvittänyt pakkotoimien seurauksia. Lähes kaikki (97%) toteavat, että pakkotoimista ei ole korvattu mitään normaaleista työehdoista poikkeavaa. Vain kolme prosenttia oli saanut esimerkiksi korotetun hälytysrahan tai muun kertaluontoisen lisän. Koronalisää ei ole maksettu kenellekään.
Nykyisten työntekijöiden pitäminen alalla ja uusien houkutteleminen alkaa olla lähes mahdotonta. Mitta on täysi.
– Kevät ja kesä ovat olleet jäsenillemme raskaita. Kuormittava ja vaarallinen työ yhdistettynä pakkokeinoihin, joilla on mm. määrätty uusiin tehtäviin ja siirretty lomia, on kuormittanut kovasti. Taakkaa lisää arvostuksen puute. Venymisestä muiden suomalaisten hengen ja terveyden hyväksi ei ole korvattu mitään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Muualla palkittu taloudellisesti, Suomessa ei
Muualla Euroopassa on palkittu hoitajia tuntuvasti myös taloudellisesti, ei meillä. Tämä on Rytkösen mukaan hämmentävää ja surullista suomalaisten hoitohenkilöstön kannalta.
– Koronan toinen aalto vyöryy nyt vauhdilla. Edessä on uusi koitos myös hoitajille. Olen erittäin huolissani, miten he jaksavat ja motivoituvat. Mukavat eleet ja kiitokset lämmittävät mieltä, mutta eivät tuo leipää pöytään eivätkä vähennä työmäärää ja riskejä, hän sanoo.
– Jos koronakriisin vuoksi terveytensä ja työkykynsä pakolla alttiiksi laittaneita ei palkita mitenkään, nykyisten työntekijöiden pitäminen alalla ja uusien houkutteleminen alkaa olla lähes mahdotonta. Mitta on täysi.
Alan vaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet ja yhteensä 88 prosenttia on harkinnut sitä. Vain 23 prosenttia hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Alan vetovoimassa on isoja ongelmia ja 64 prosenttia ei suuntautuisi sote-alalle, jos olisi nyt aloittamassa opiskelua.
Yhteensä 89 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että parempi palkka on keskeinen alan vetovoimatekijä.
Voimakas sairastumisen pelko yllätti
Useampi kuin joka kolmas erikoissairaanhoidossa työskentelevä kokee työhyvinvointinsa huonoksi.
– Sosiaali- ja terveysalan työ sisältää riskitilanteita, mutta niiden varalta on kouluttauduttu, harjoiteltu ja luotu toimintamalleja. Vastaajien kertoma voimakas pelko sairastumisesta työssä yllätti. Samoja havaintoja on tehty myös kansainvälisesti. Kyse on ehkä viruksen vaarallisuudesta, puutteellisista suojaimista, riittämättömästä perehdytyksestä uusiin tehtäviin tai ylipäänsä tuen puutteesta työpaikoilla. Havainto on otettava vakavasti, työ ei saa aiheuttaa pelkoa, Rytkönen korostaa.
Aula Researchin kyselyn vastausprosentti oli 29 prosenttia. Vastaajia oli useasta ammattiryhmästä, joista suurin olivat sairaanhoitajat (70 %). Muita vastaajaryhmiä olivat mm. kätilöt, röntgenhoitajat, bioanalyytikot, fysioterapeutit, lähihoitajat, lastenhoitajat sekä apulaisosastonhoitajat ja osastonhoitajat.