Hallitus päätti syyskuun budjettiriihessä useista työllisyystoimista, joista yksi osa on osatyökykyisten työllisyyden parantaminen. Työministeri Tuula Haatainen asetti lokakuun hankkeen selvitysmieheksi Tullin pääjohtajan Hannu Mäkisen.
– Työmarkkinoilla pitää pystyä hyödyntämään paremmin kaikkien ihmisten osaamista. Käynnistettävän selvitystyön tarkoituksena on rakentaa konkreettinen toimintamalli, jonka avulla osatyökykyisten työllistyminen helpottuu, Haatainen sanoi.
Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt myöntänyt valtionavustuksina 17 miljoonaa euroa osatyökykyisten henkilöiden työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen kehittämiseen. Avustusta saa 22 alueellista hanketta eri puolilta Suomea.
Asiasta kertoneen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan hankkeissa tuodaan työkyvyn tuen palvelut osaksi sosiaali- ja terveyskeskusten toimintaa ja lisätään tuetun työllistymisen menetelmien käyttöä kaikkein vaikeimmin työllistyvien henkilöiden avuksi.
Pekonen kirjoittaa Facebookissa olevansa iloinen, että sosiaaliturvan leikkaamisen sijasta hallitus pystyy työllisyyspolitiikassaan pureutumaan niihin työllistymisen esteisiin, joita ihmiset todella kohtaavat.
Hän viittaa aiemmin lokakuussa julkaistuun OECD:n raporttiin , jonka mukaan suurimmat työllistymisen esteet Suomessa ovat terveysongelmat ja sopivien työmahdollisuuksien puute.
– Muihin OECD-maihin verrattuna suuri osa Suomen työttömistä ilmoittaa huonon terveyden olevan este työllistymiselle. Työtä on jatkettava tilanteen purkamiseksi erityisesti mielenterveyden osalta, OECD:n ekonomisti ja tutkija Emily Farchy sanoi, kun Työttömyyden kasvot -tutkimusraportti julkaistiin.
Kolmen prosenttiyksikön potentiaali
Sen sijaan taloudellisia kannustinloukkuja Suomessa on Pekosen mukaan jo purettu melko laajasti, eivätkä liian anteliaat sosiaalietuudet nouse keskeiseksi työllistymisen esteeksi.
”Tarvitsemme sekä ennaltaehkäiseviä toimia työkyvyn tukemiseksi että uusia toimintamalleja osatyökykyisten auttamiseksi työmarkkinoille”, Pekonen kirjoittaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä useita toimia näiden tavoitteiden edistämiseksi.
SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas arvioi lokakuun alussa Kansan Uutisten haastattelussa , että pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja toistuvasti työttömien määrä oli ennen koronakriisiä noin 300 000 henkilöä.
– Jos sen koko potentiaalin saisi töihin ja työmarkkinoille, niin kaikki työllisyysastetavoitteet toteutuisivat. Mutta jos ajatellaan realistisesti, että heistä kolmasosakin työllistyisi pysyvästi seuraavan kolmen vuoden aikana, niin se tekisi työllisyysasteeseen kolme prosenttiyksikköä.
Pekosen mukaan nyt myönnettävillä valtionavustuksilla valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlaisia, monialaisia palveluja osatyökykyisille henkilöille.
”Osatyökykyisten työllistyminen on tärkeää ennen kaikkea heidän itsensä kannalta, mutta myös keskeinen osa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista.”