KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Korona koettelee kansainvälistä maailmanjärjestystä

Moskovan metromatkustajat käyttävät kasvomaskeja.

Moskovan metromatkustajat käyttävät kasvomaskeja. Kuva: Lehtikuva/Natalia Kolesnikova

Tutkijat toivovat Suomenkin ottavan terveyskysymykset vahvemmin mukaan ulkopolitiikkaan.

Elias Krohn
27.10.2020 7.00

Koronapandemia jos mikä on maailmanlaajuinen ongelma, mutta sitä on hoidettu paljolti kansallisvaltioiden puitteissa. Kansainvälinen järjestelmä on liian jäykkä epidemian vaatimaan äkkinäiseen reagointiin, selittää Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen varajohtaja Marko Lehti.

– Seuraavat vuodet ovat ratkaisevia siinä, millä tavalla uudistetaan monenkeskisen maailmanjärjestyksen toimintamekanismeja ja järjestöjä, Lehti arvioi.

Tällä hetkellä uudistaminen näyttää hankalalta etenkin Maailman terveysjärjestön (WHO) politisoinnin vuoksi. Yhdysvallat, joka on WHO:n suurin rahoittaja, on ilmoittanut vetäytyvänsä järjestöstä ensi vuonna vastalauseena järjestön Kiinaa myötäilevälle linjalle epidemian alkuvaiheessa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Muut sairaudet eivät ole loppuneet epidemian alkaessa.”

– Vetäytyminen ei ole hyvä merkki. Kiinalla on ollut pehmeää valtaa WHO:n toimintaan, mutta eroamisen ja kärjistämisen sijasta WHO:ta pitäisi pyrkiä uudistamaan puhtaammin monenkeskiseksi, Lehti kommentoi.

Panostusta käytännön
yhteistyöhön

Olennaista olisi Lehden mukaan kehittää kansainvälisen yhteistyön mekanismeja ennakoivammiksi ja joustavammaksi.

– Pandemioiden lisäksi kriisit voivat liittyä ilmastonmuutokseen, pakolaisuuteen tai konflikteihin.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti YK:n yleiskokouksessa syyskuussa pitämässään puheessa huolensa siitä, että ”juuri kun kysyntä globaaleille ratkaisuille kasvaa, kykymme tarjota sellaisia heikkenee”. Nationalismin ja suurvaltojen välisen kilpailun vuoksi kansainvälisiä normeja, sopimuksia ja periaatteita haastetaan ja niitä heikennetään uusilla tulkinnoilla.

YK:n vahvistaminen on sen jäsenmaiden yhteinen etu, Niinistö linjasi. Marko Lehti on samaa mieltä, mutta pohtii, että YK:n ja WHO:n kaltaisissa organisaatioissa on myös heikkoutensa.

– Kompastuskivenä on WHO:ssa ollut, että toiminta keskittyy ylätasolle, siihen kenellä on vaikutusvaltaa ja kuka pystyy määräämään. Kentällä tapahtuvaan työhön tarvitaan enemmän panostusta, sille olisi tässä hetkessä suuri tarve.

WHO:sta hyötyä
rikkaillekin maille

Koronapandemian dominoimassa tilanteessa kansainvälinen toiminta terveysasioissa on tullut aiempaa näkyvämmäksi, arvioi kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo Tampereen yliopistosta.

– Ennen saatettiin ajatella, että WHO on merkityksellinen ensisijaisesti köyhimmille maille eikä teollisuusmaille, joissa on pitemmälle kehittyneet terveysjärjestelmät. Nyt moni on saattanut yllättyä, miten WHO toimii ja ongelmistaan huolimatta vie asioita eteenpäin.

Kansallisilla viranomaisilla ei ole ollut omasta takaa riittävästi tietämystä ja osaamista. WHO:n kautta länsimaihin välittyi muun muassa Aasiasta saatua kokemusta influenssaa vakavampina pidettyihin pandemioihin reagoimisesta. Ikävämpi puoli tilanteessa on se, että muut toimet ovat kärsineet koronavirukseen keskittymisestä.

– Esimerkiksi tuberkuloosiohjelmien rahoitus ja jatkuvuus on ollut vaikeuksissa. Bill ja Melinda Gatesin säätiö on ilmoittanut tukevansa ensisijaisesti koronaviruksen hallitsemiseen liittyviä toimia. Rokotteiden hankintakin vaatii paljon resursseja, Koivusalo mainitsee.

– Muut sairaudet eivät kuitenkaan ole loppuneet epidemian alkaessa.

Rokote levitykseen
pakkolisenssillä?

Koivusalo ounastelee, ettei Yhdysvaltojen lähtö WHO:sta ole välttämättä vielä selvää saati lopullista. Lähdöstä koituisi ongelmia sille itselleenkin.

– Pinnan alla on paljon asiantuntijayhteistyötä, vaihtoa ja epämuodollista viranomaisyhteistyötä. Eroaminen voi vaikeuttaa Yhdysvaltojen omia terveystoimia.

”Jemenissä on terveyskriisi pahimmillaan samaan aikaan, kun sisällissota jatkuu.”

Donald Trumpin presidenttikaudella Yhdysvallat on halunnut edistää yksityisen sektorin roolia WHO:n rahoittajana.

– Tämä on hiertänyt sellaisissa kysymyksissä, joissa yksityisen sektorin intressit ovat erilaisia kuin kansanterveysintressit. Tällainen on esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja virvoitusjuomateollisuuden osallistuminen yhteisen politiikan tekemiseen tarttumattomien sairauksien ehkäisyssä, Koivusalo mainitsee.

WHO:n suurimpiin yksityisiin rahoittajiin kuuluu Bill ja Melinda Gatesin säätiö, joka toisaalta omistaa muun muassa lääkeyhtiöiden osakkeita.

Tähän mennessä yksityinen sektori ei ole Koivusalon mukaan pyrkinyt suoraan vaikuttamaan niinkään rahoituksen kuin lobbauksen kautta. Esimerkiksi lääketeollisuus on lobannut teollisten tekijänoikeuksien korkean tason puolesta.

Kun rokote tai lääke koronavirusta vastaan saadaan käyttövalmiiksi, patenttikysymykset nousevat taas vahvasti esille, Koivusalo ennakoi. Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöt mahdollistavat niin sanotun pakkolisensoinnin, jonka turvin tuotetta voidaan valmistaa tarvitsematta neuvotella patentin haltijan kanssa. Sitä ei ole tähän mennessä juuri haluttu käyttää.

– Suhtautuminen pakkolisensointiin on muuttumassa. Lähtökohtana on tällä hetkellä laajasti se, että rokote on saatava kaikkien, myös köyhimpien maiden asukkaiden, ulottuville, Koivusalo kertoo.

Terveys mukaan
ulkopolitiikkaan

Suomen ulkopolitiikassa terveyskysymykset ovat Koivusalon mukaan olleet pitkään sivuosassa. Painopisteenä ovat olleet suomalaisten vientiyritysten intressit, myös sosiaali- ja terveysalalla. Koivusalo toivoo painotusten uudelleenarviointia.

– Kansainvälisessä terveyspolitiikassa on ulottuvuuksia, jotka eivät tyhjene yritysten liiketoimintaan ja viennin etuihin. Pandemia on tehnyt tämän selväksi.

Voimavarojen yhdistäminen on pienille maille monesti tärkeää. Lääkkeiden ja suojavarusteiden omavaraisuutta pyritään tällä hetkellä lisäämään EU:n puitteissa. Eri maiden yhteinen tuotanto voi toimia vaihtoehtona kalliiden tarvikkeiden hankkimiselle yksityisiltä yhtiöiltä, ja ostojakin voidaan tehdä yhdessä.

– Yhteistyö voi olla sekä pohjoismaista, eurooppalaista että globaalia, Koivusalo sanoo.

Myös Marko Lehti toivoo Suomelta lisää aktiivisuutta terveyskysymyksissä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Suomella on oma pieni roolinsa esimerkiksi EU:n ja YK:n puitteissa. Kun sekä Trump että Kiina haastavat liberaalia maailmaa, tarvitaan lehmänhermoista EU:ta, joka jatkaa kansainvälisen yhteistyön arjen pyörittämistä. Siitä ne ratkaisut löytyvät.

Vetoomus aselevosta
ei tehonnut

YK:n pääsihteeri António Guterres esitti maaliskuussa vetoomuksen maailmanlaajuisesta aselevosta yhteisen vihollisen, COVID-19:n uhatessa. Lehden mukaan laajaa turvallisuuskäsitystä korostanut vetoomus oli symbolisesti merkittävä.

– Guterres rikkoi voimakkaan kansallisen eetoksen.

Aseelliset kriisit eivät kuitenkaan ole helpottaneet, vaikka aluksi taistelut joissain konflikteissa laantuivatkin koronatilanteen vuoksi.

– Jemenissä on terveyskriisi pahimmillaan samaan aikaan, kun sisällissota jatkuu. Samalla kansainvälisen yhteisön huomio kriiseihin on täysin herpaantunut, kun on toinen kriisi valloillaan. Jäljet näkyvät pitkään konflikteissa, Lehti varoittaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään