Pohjois-Korea on nostanut profiiliaan kansainvälisessä politiikassa kolmannen polven Kimin – Kim Jong Unin – johdolla. Maailman parrasvaloihin diktaattori nousi tapaamisillaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa.
Kim Jong Un harjoittaa maksimaalista painostusta. Maa lujittaa valtaansa myös diplomatian keinoja käyttäen. Näytösluonteiset neuvottelut Trumpin kanssa ydinaseiden purkamisesta ja asevarustelun hillinnästä jäivät tuloksettomiksi.
Trumpin ja Kimin vuoden 2018 ydinaseriisuntaneuvottelut Singaporessa ja Hanoissa jäivät pelkiksi spektaakkeleiksi, jotka palvelivat vain näiden omavaltaisten valtioiden päämiesten egoa. Trump lienee naiivisti uskonut ”diiliin” Pohjois-Korean diktaattorin kanssa.
Nälänhädistä lähihistoriassa kärsineen Pohjois-Korean arvioidaan ydinaseohjelmistaan huolimatta panostaneen myös talouteen.
Ydinaseet virallisesti pelotepolitiikkaa
Pohjois-Korean ydinaseet ovat virallisen politiikan mukaan luotu pelotteeksi. Kim Jong Unin isoisän Kim Il Sungin ajoista lähtien ydinaseet ovat olleet keskeinen osa maan turvallisuuspolitiikkaa.
Vuonna 2008 Pohjois-Korea antoi selvityksen ydinohjelmastaan. Katso Ylen Elävän Arkiston tallenne uutislähetyksestä.
Yhdysvaltojen ohella Pohjois-Korea kokee erityisiksi uhkikseen Etelä-Korean, Kiinan ja myös oman kansansa. Tyynen meren politiikan arvioidaan säilyvän myös Yhdysvaltain ulkopolitiikan kiinnostuksen kohteen presidentti Joe Bideninkin kaudella..
Pohjois-Korea on kehittänyt myös sukellusveneitä, jotka kykenevät ampumaan ballistisia ohjuksia. Tieto on peräisin eteläkorealaisen parlamentin tiedustelukomiteaan kuuluvalta kansanedustajalta Ha Tae-keungilta. Han tiedot perustuvat hänen mukaansa Etelä-Korean tiedustelupalvelun selvitykseen.
Viittä vaille puolenyön kohti ydinsotaa
Tutkijajärjestö Bulletin of the Atomic Scientists ilmoitti tammikuussa 2018 kellon olevan kaksi minuuttia vaille puolenyön. Ilmoitus symboloi huolta täydellisen ydintuhosta.
Pohjois-Korea laukaisi Trumpin ensimmäisenä presidenttivuonna keskimatkan (1 000–3 000 kilometriä), keskipitkän matkana (3 000–5 500 kilometriä) sekä mannertenvälisiä (yli 5 500 kilometriä) ballistisia ohjuksia.
Ylen Ulkolinjan vuonna 2019 esitetty dokumentti kertoo Pohjois-Korean pyrkimyksestä ydinasevallaksi ja neuvotteluista Yhdysvaltojen kanssa. Voit katsoa dokumentin Yle Areenasta.
https://areena.yle.fi/1-50292475
Edellisen kerran niin sanottu tuomipäivä oli yhtä lähellä vuonna 1953 kylmän sodan aikana. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain johtajien uhittelu vuonna 2017 herätti ydinsodan pelkoa.
Johtajat vertailivat ydinnappiensa kokoa julkisuudessa. Trump uhkasi tviiteissään Pohjois-Koreaa sotilaallisella iskulla. Yhdysvalloissa myös hallinto toisteli Trumpin peloteviestiä.
Uhkailua sodanjulistuksella
Trump uhkasi Yhdysvaltojen tuhoavan Pohjois-Korean täydellisesti joutuessaan sotaan maan kanssa. Epävarmuutta lisäsivät myös Trumpin ja Kimin ennen kuulumattoman raivokkaat, henkilökohtaisuuksiin menneet viestit, joissa ei sanoja säästelty.
Kim luonnehti Trumpia seniiliksi, heikkokuntoiseksi ja huonokuuloiseksi roistoksi ja gangsteriksi, joka leikkii tulella. Trump luonnehti koko maailman edessä YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2017 Kimiä ”rakettimieheksi”.
Jung H. Pak kirjoittaa teoksessaan Kim Jong Un. Pohjois-Korean nuoren diktaattorin sisäpiirissä (2020), että uskottavien lähteiden mukaan Trumpin hallinto lisäsi vuonna 2017 ”merkittävästi” sotilaallisen iskun valmisteluja. Puhuttiin, että Yhdysvallat aikoi pakottaa Kimin luopumaan ydinaseohjelmastaan, vaikka se johtaisi sotilaalliseen yhteenottoon.
Perusajatuksena oli lisätä diplomaattista, taloudellista ja sotilaallista painostusta. Trumpin politiikka oli jatkumoa presidentti Obaman politiikalle, jolloin Pohjois-Korean liikkumatilaa kavennettiin estämällä maata hankkimasta rahaa kivihiilen, merenelävien ja työvoiman viennillä.
Kim esiintyy ydinaseohjelmien asiantuntijana
Pohjois-Korea on jo ennen nykyistä Kimiä rakentanut identiteettiään ydinaseuhkan varaan. Kim Jong Un luo itsestään tietoista mielikuvaa ydinaseiden asiantuntijana ajamalla maassa ydin- ja ohjusohjelmia strategisen merkityksen ja sananvallan kasvattamiseksi.
Kim esitteli byungjin-politiikkansa kaksi vuotta valtakautensa alkamisen jälkeen vuonna 2013. Pohjois-Korea panostaa sekä ydinaseisiin että vaurastumiseen. Kim Jong Un rakentaa politiikallaan myös omaa henkilöbrändiään.
Pakotteiden saartamassa ja lähihistoriassaan nälänhätää kärsineessä maassa lupaus vauraudesta kuulostaa ontolta. Vain eliitillä on oikeus elää noin kolmen miljoonan asukkaan Pjongjangissa ja pääkaupungin ulkopuolella 22 miljoonaa pohjoiskorealaista elää karusti.
Pohjois-Korean arvioidaan ydinaseohjelmistaan huolimatta panostaneen myös talouteen ja vaurastumiseen. Samaan aikaan erityspolitiikka jatkuu.
Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön Human Rights Watchin viime vuotisen raportin mukaan Pohjois-Korea pyrkii estämään yhteydenpitoa ulkomaailmaan, tietoon ja tavaroihin.
Vastapainoksi on rakennettu koulutus- ja propagandajärjestelmää, joka kasvattaa uutta uskollista sukupolvea. Kim Jong Un omi ajoittain jopa pukeutumista myöten isoisänsä Kim Il Sungin elkeitä, joilla ruokitaan mielikuvia nostalgisista hyvistä ajoista.
Yrjö Tähtelän dokumentti Pjonhjang – isä ja poika vuodelta 1989 valottaa ”Suuren johtajan”, Kim Il-sungin, aikaa. Ylen dokumenttiryhmä pääsi vierailemaan maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaalia varten ensi kertaa avautuneeseen maahan.
Sotamuseot ja sosialistinen satumaa rinta rinnan
Pohjoiskorealainen propaganda lietsoo rodullista ylemmyydentunnetta ja rasistista suhtautumista. Maan kansallinen juche-ideologia tarkoittaa yksinkertaistettuna kansallismielisyyttä, riippumattomuutta ja omavaraisuutta.
Sotamuseoiden ja sotaa ihannoivassa patsaiden luvatussa maassa on rakennettu ”sosialistista satumaata” vesipuistoineen ja huvittelualueineen. Osa eliitistä pääsee kokemaan samaa yltäkylläisyyttä, jossa diktaattori on elänyt lapsuudestaan saakka.
Oma selviytymistarinansa on omanlaisensa markkinatalouden rakentuminen. Ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen kuvaa keväällä ilmestyneessä Kimlandia-kirjassaan, miten markkinatalous näyttää olevan vakiintumassa.
Ulkomainen viihde leviää viranomaisten valvonnasta ja estoyrityksistä huolimatta. Internet, digitekniikka ja kännykät ovat käytössä, vaikka uutta teknologiaa ja vapaata tiedonkulkua rajoitetaan.
Häikäilemätön ja julma vallan keskittäjä
Kim Jong Unin arvaamattomuutta ydinasevaltion johtajana on pilkattu kuvissa, joissa pullea lapsi leikkii ydinaseilla. Lapsenmielisyys on kaukana yksinvaltiaan julmuuksista.
Washington Postin Pekingin toimistoa johtava, syntyjään uusiseelantilainen Anna Fifield Fifield toteaa viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan, ettei Kim ole mikään mielipuoli – joksi hänet toisinaan kuvataan – vaan hyvin rationaalinen ja laskelmoiva poliitikko, jonka ainoa päämäärä on pysyä vallassa.
Kim Jong Un on ympäröinyt itsensä uskollisilla kannattajillaan häikäilemättömästi, ääritekoja kaihtamatta. Hän teloitutti isänsä, Kim Il Jongin, luottosisaren Kim Kyong Huin aviomiehen Jang Song Thaekin oltuaan kaksi vuotta vallassa. Tiettävästi teloitus tapahtui ilmatorjunta-aseilla.
Neljä vuotta myöhemmin Kim raivasi hengiltä velipuolensa Kim Jong Namin. Isänsä salaisen rakkauskohteen poika, isänsä lellikki Kim Jong Nam esitteli suorasukaista arvostelua Pohjois-Koreasta Japanin ja Etelä-Korean lehdistölle.
Vallanperijäksi kaavailtu ja syrjäytetty Kim Jong Nam luonnehti dynastian sisällä tapahtuvaa vallan periytymistä ”muun maailman silmissä vitsiksi” ja arveli valtaeliitin tekevän todelliset päätökset. Velipuolella oli haluja avata diktaattoriveljeään enemmän suljettua maataan.
Nuorelta diktatuurin hallitsijalta oletettujen vihollisten raivaamiset ovat olleet hätkähdyttäviä viestejä niin Washingtonissa, Pekingissä kuin Tokiossa.
Kemiallisia myrkkyjä murhan välineenä
Pohjois-Korea kiisti osallisuutensa velipuolen Kim Jong Namin tappavalla VX-hermomyrkyllä tehtyyn murhaan. Kahden ulkopuolisen naisen tekemää iskua Malesian lentokentällä väitettiin Washingtonin ja Soulin mustamaalaamiskampanjaksi. Yhdysvallat ja Etelä-Korea pitivät syyllisenä Pohjois-Korean valtiota.
VX-hermokaasu luokitellaan vuonna 1993 solmitussa kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa (CWC) ykkösluokan tuhoaseeksi. Pohjois-Korea ei ole allekirjoittanut tätä sopimusta.
Etelä-Korean mukaan Pohjois-Korealla on varastoissaan kemiallisia aseita jo vuonna 2012. Toisin kuin ydinaseilla Kim ei ole elämöinyt kemiallisilla aseilla mediassa.
Kimin velipuolen surmasta syytettyjen parikymppisten vietnamilaisen ja indonesialaisen prostituoidun kytkeminen tappavalla hermomyrkyllä tehtyyn murhaan on irvokasta.
Prostituoitujen murhaamaksi joutumisen voi tulkita myös symboliseksi viestiksi kuria ja järjestystä vaalivalle Pohjois-Korealle. Kim Jong Namin tiedetään viettäneen häpeilemättä julkisesti elostelevaa elämää.
Jutun lähdeaineistosta
Tämän jutun päälähteenä on käytetty tänä vuonna ilmestynyttä Jung H. Pakin teosta: Kim Jong Un. Pohjois-Korean nuoren diktaattorin sisäpiirissä (2020), 333 sivua.
Jung H. Pak on työskennellyt CIA:ssa ja Yhdysvaltojen kansallisessa tiedustelussa, jossa hän johti maan tiedusteluyhteisön Korea-analyysien tuotantoa.
Hän toimii vanhempana tutkijana Brookings Instituutin Itä-Aasian tutkimuksen keskuksessa.
uutiskirje 
