Vastikään (21.9.) julkaistu e2 Tutkimuksen ja Vaasan yliopiston InnoLabin tekemän kansalaiskyselyn (4 040 vastaajaa) mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista pitää omaa elämäntapaansa ekologisena: jopa 23 prosenttia täysin ja 54 prosenttia jokseenkin ympäristön kannalta kestävänä. Nuoret eivät erottuneet kyselyssä muista ikäryhmistä.
Paavi Franciscus puolestaan esitti kolmen kohdan listansa ilmastonmuutoksenvastaisessa virtuaalisessa kokouksessa nimeltään Countdown Global Launch, A Call to Action on Climate Change seuraavasti.
Ensinnäkin kaikille on taattava parempaa koulutusta ympäristöasioissa.
Toiseksi on siirryttävä kestävään maatalouteen ja kolmanneksi puhtaan veden saatavuus on taattava kaikille ja on siirryttävä pois fossiilisten polttoaineitten käytöstä. Lisäksi paavi Franciscus kehotti ihmisiä vetämään sijoitukset pois yhteisöistä, jotka eivät sitoudu ympäristöystävälliseen toimintaan.
Pitäisikö siis verorahamme sijoittaa paremmin eikä muuten niin kehuttuun koululaitokseemme?
Öljyn ja metallien kaltaisten luonnonvarojen keskimääräinen kulutus henkilöä kohden ja muovien ja kasvihuonekaasujen kaltaisten jätteiden keskimääräinen tuotanto henkilöä kohden ovat ensimmäisessä maailmassa noin 32 kertaa suuremmat kuin kehittyvässä maailmassa. Esimerkiksi joka vuosi keskimääräinen suomalainen kuluttaa noin 32 kertaa enemmän bensiiniä ja tuottaa 32 kertaa enemmän muovijätettä ja hiilidioksidia kuin köyhän maan keskimääräinen kansalainen. Tekijällä on suuret vaikutukset siihen, miten kehittyvän maailman kansalaiset käyttäytyvät, mutta sillä on myös vaikutuksensa siihen, mikä meitä kaikkia odottaa.
5,5 miljoonaa suomalaista kertaa 32 tekee 176 miljoonaa. Siis suomalaisten merkitys on suurempi kuin koko pohjoisen Afrikan. (Marokko 32 miljoonaa, Algeria 35 miljoonaa, Tunisia 11 miljoonaa, Libya 6 miljoonaa ja Egypti 84 miljoonaa).
Paavo Putus
Savonlinna
lehti 