Muutokset suhtautumisessa yleiseen asevelvollisuuteen ja maanpuolustustahtoon ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan tämän vuoden MTS-kyselyn mielenkiintoisinta antia. Hänen mukaansa nuorempi, 25–35-vuotiaiden joukko näyttää jossain määrin arvioivan uudelleen suhtautumistaan maanpuolustukseen.
– Kyllä se on tämä ryhmä, jonka muuttuva kanta heijastuu kokonaislukuihin. Sitä kannattaa seurata, vaikka ei tässä vielä mitään välitöntä painetta muutoksiin ole, Pesu sanoo.
Hän muistuttaa, että asiaan on jo reagoitu. Viime keväänä asetettiin parlamentaarinen komitea pohtimaan muun muassa asevelvollisuuden kehittämistä.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tänään julkistetussa kyselyssä nykymuotoisen asevelvollisuuden kannatus ja maanpuolustustahto laskivat aiemmista vuosista.
Tasa-arvo taustalla?
Pesu arvioi, että nuorempien kansalaisten osalta kysymys tasa-arvosta on merkittävä taustatekijä sille, ettei vain miehille pakollista varusmiespalvelusta niin kannateta.
– Ehkä mukana on myös yleisempää pohdintaa kansallisvaltiosta, Pesu arvioi.
Toisaalta kaikille yhteistä yleistä ja pakollista kansalaispalvelua joko siviili- tai varusmiespalveluna kannatti yli puolet vastaajista, mikä on Pesun mukaan yllättävänkin korkea luku.
– Eli kyllä modernikin ihminen näyttää olevan valmis tekemään jotain valtion puolesta. Mielipiteet eivät odotetusti ole täysin johdonmukaisia, Pesu pohtii.
Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa sai kyselyssä aiempien vuosien tapaan noin 90 prosentin kannatuksen, mitä Pesu kuvaa ”tähtitieteelliseksi”. Hänen mukaansa kyselyä olisi tältä osin syytä päivittää, koska esimerkiksi Ruotsi-yhteistyö on syventynyt aivan erilaiseksi siitä, mitä se oli vielä muutamia vuosia sitten.
– Pitäisi löytää tapa kysyä yhteistyön sisällöstä, esimerkiksi suhtautumisesta sotilaallisen avun vastaanottamiseen Suomeen tai sen antamiseen esimerkiksi jollekin muulle maalle, Pesu sanoo.
uutiskirje 
