Suomen työttömyysaste on korkeimmillaan sitten 1990-luvun lopun. Työttömien määrä on Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen aikana noussut yli 60 000. Suomen työttömyystilanne on nyt EU-maiden toiseksi heikoin, edellä on enää Espanja.
– Työttömyysasteen trendi Orpon hallituskauden aikana. Aivan käsittämätön syöksy ylös. Erityisesti vuoden 2025 kehitys – tämän piti olla kasvun käynnistymisen vuosi – on aivan huikaisevan huono. Kukaan ei voi enää kiistää finanssipolitiikan kiristämisen vaikutusta, kirjoittaa BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas Bluesky-palvelussa.
Työttömyysasteen trendi Orpon hallituskauden aikana. Aivan käsittämätön syöksy ylös. Erityisesti vuoden 2025 kehitys – tämän piti olla kasvun käynnistymisen vuosi – on aivan huikaisevan huono. Kukaan ei voi enää kiistää finanssipolitiikan kiristämisen vaikutusta. Kättä ylös virheen merkiksi!
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj.bsky.social) 23. syyskuuta 2025 klo 11.16
Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) toiminnanjohtaja Lauri Holappa kirjoittaa, että hallitus on itse tuottanut ennätysmäisen synkän työttömyystilanteen.
– On suorastaan käsittämätön saavutus, että Suomessa on onnistuttu päätymään merkittävästi vakavampaan työttömyyskriisiin nyt kuin finanssikriisin, eurokriisin tai koronan olosuhteissa. Euroopan talous kasvaa kohtalaisesti ja EU-tasolla työttömyys lähes puolet Suomesta, Holappa toteaa Blueskyssa.
On suorastaan käsittämätön saavutus, että Suomessa on onnistuttu päätymään merkittävästi vakavampaan työttömyyskriisiin nyt kuin finanssikriisin, eurokriisin tai koronan olosuhteissa. Euroopan talous kasvaa kohtalaisesti ja EU-tasolla työttömyys lähes puolet Suomesta. Tämä on itse tuotettu tilanne.
— Lauri Holappa (@lauriholappa.bsky.social) 23. syyskuuta 2025 klo 9.58
BIOSin Ahokas on kirjoittanut myös valtiovarainministeriön antamista talousarvioista. Hän nostaa esiin, että VM on onnistunut arvioimaan lyhyiden korkojen ja inflaation lähelle oikein. Kaikki muu onkin sitten arvioissa mennyt väärin.
– Kun kaikki VM:n tuolloin ennustamat taustatekijät ovat kuitenkin toteutuneet – korkotason lasku, inflaation hidastuminen, reaalipalkkojen – ja voittojen nousu – on ennusteeseen nähden heikompaan talouskehitykseen löydettävä syy jostain eksogeenisesta shokista. Mikähän ihme se olisi voinut olla?, hän kysyy.
Koska mitään ilmeistä ulkoista shokkia ei ole tullut, kääntyy katse Ahokkaan mukaan väistämättä Orpon hallituksen talouspolitiikkaan.
– Se tiedetään radikaaliksi muutokseksi aiemmasta, ja siksi se on myös ilmeinen syy VM:n ennusteen epäonnistumiselle. Ironista tässä tietenkin se, että VM itse politiikan esitellyt.
– Oikeistolainen tahtotila ja VM:n talouspolitiikan informoinnin puutteellisuus ovat lyöneet nyt kättä sellaisella tavalla, ettei vastaavaa ole aiemmin nähty, Ahokas kirjoittaa viestiketjussaan.
Katsoin, mitä VM ennusti keväällä 2023 ennen Orpon hallituksen aloittamista Suomen talouden tulevien vuosien kehitykseksi. Hämmentävää on se, että rahapolitiikan (lyhyt korko) ura on ennustettu lähes kohdalleen, samoin inflaatioura. Kaikki muu on mennyt vihkoon, pahiten työmarkkinaennuste.
#talous
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj.bsky.social) 23. syyskuuta 2025 klo 11.29
uutiskirje 