Hallituksen eri sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutus vuosina 2024–2025 vähentää pienituloisimpien käytettävissä olevia tuloja. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön maanantaina julkaisemista muistioista, joissa arvioidaan Orpon hallituksen esitysten yhteisvaikutuksia.
Muistioiden mukaan käytettävissä olevat tulot laskevat kolmessa pienimmässä tulokymmenyksessä ja keskimäärin kasvavat vasta neljännestä lähtien.
Eniten käytettävissä olevat tulot lisääntyvät kahdeksannessa tulokymmenyksessä. Kaikkein suurituloisimpien tulot nousevat eniten veronkevennysten ansiosta.
Pienituloisimpiin osuvat eniten yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdyt leikkaukset. Alimmassa tulokymmenyksessä laskennallinen perustoimeentulotuki kompensoi muiden etuuksien pienenemistä, mutta ei kokonaan. Kokonaisuus jää miinusmerkkiseksi.
Kokonaisuutena hallituksen aikaisemmat vuosina 2024–2025 tehdyt lakimuutokset ovat kohdistuneet aikaisemmin arvioitua enemmän myös vuoden aikana toimeentulotukea saaneisiin henkilöihin. Toimeentulotuki on myös kompensoinut huomattavasti aikaisemmin arvioitua harvemmin täysimääräisesti muiden etuuksien supistumista vuositasolla, STM toteaa.
Koko väestössä käytettävissä olevien tulojen kasvua selittävät pääosin ansiotuloveroasteikon indeksitarkistukset, jotka näyttäytyvät verotuksen kevennyksenä. Verotuksen keveneminen ei juuri kosketa toimeentulotuen saajia, joilla työtulojen saaminen on vähäistä.
Lapsilisä puolestaan huomioidaan toimeentulotuessa tulona, joten lapsilisän korotukset eivät paranna toimeentulotukea saavan kotitalouden taloudellista tilannetta siltä osin kun lapsilisää saadaan yhtäaikaisesti toimeentulotuen kanssa.
Lapsiheikennyksiä ei pystytä välttämään
Muistioissa tarkastellaan leikkauksia myös Suomen hyväksymien ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Niiden mukaan leikkauksia ei pitäisi kohdistaa pienituloisimpiin taikka haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tulisi välttää etenkin lapsiköyhyyttä lisääviä politiikkatoimenpiteitä sekä toimia, jotka vaikuttavat heikentävästi lapsen huolenpidosta vastaavien asemaan.
”Tällaisia vaikutuksia ei nyt toteutettavien heikennysten yhteydessä pystytä kaikilta osin välttämään”, STM myöntää.
Ministeriön mukaan julkisen talouden heikko tila muodostaa lähtökohtaisesti hyväksyttävän perusteen etuuksien tason alentamiselle. Sosiaaliturvaan kohdistettavat uudet ja jo aiemmin tehdyt leikkaukset eivät silti ”ole ongelmattomia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden valossa, kun otetaan huomioon leikkausten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmiin”, muistiossa todetaan.
Aiemmilla leikkauksilla tarkoitetaan etenkin vuosien 2024–2027 indeksijäädytyksiä ja viimesijaiseen taloudelliseen tukeen eli toimeentulotukeen tehtäviä leikkauksia. Ensi vuoden budjetissa hallitus esittää 74 miljoonan euron lisäsäästöä toimeentulotukeen.
Ministeriö toteaa, että toimeentulotuen on todettu kompensoivan aiemmin toteutettujen ensisijaisten etuuksien haitallisia vaikutuksia ihmisten asemaan.
”Esitetyt muutokset, kuten perusosan leikkaus ja ansiovähennyksen poisto, kuitenkin vähentävät toimeentulotuen kykyä kompensoida ensisijaisten etuuksien leikkauksia. Tämä on ongelmallista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta etenkin viimesijaista etuutta saavien lasten ja yksinhuoltajaperheiden ja yksinasuvien asuvien kannalta”, STM toteaa.
Ministeriö on joutunut tarkentamaan arviotaan erityisesti lasten pienituloisuusasteen kasvusta huonompaan suuntaan. Vuosi sitten STM arvioi hallituksen vuosien 2024–2025 lakimuutosten kasvattavan lasten pienituloisuusastetta 1,3 prosenttiyksiköllä. Nyt julkaistun uuden arvion mukaan vaikutus on kaksinkertainen. Lasten pienituloisuusasteen kasvu onkin 2,7 prosenttiyksikköä.
uutiskirje 
