Kansan Uutiset kertoi (KU 26.11.2020) Norjan pääministeri Erna Solbergin oikeistohallituksen rajusta puolustuspoliittisesta aloitteesta. Sen mukaan Norjan ja muiden Nato-maiden joukot saisivat kauttakulkuoikeuden Suomen halki sodan syttyessä.
Tavoite asetettiin viime huhtikuussa julkaistussa Norjan puolustuksen pitkän aikavälin suunnitelmassa.
Suunnitteluasiakirjan mukaan Norjan tavoite on saada aikaan sopimukset, jotka tekisivät mahdolliseksi ”kuljettaa norjalaisia ja liittolaisten sotilasvoimia ja varusteita Ruotsin ja Suomen kautta myös kriisin ja sotilaallisen konfliktin aikana”. Liittolaiset tarkoittavat Nato-maita, joista erityisesti Norja nojaa Yhdysvaltoihin omaa puolustustaan.
Norjan viranomaiset eivät tällä hetkellä aja uusia sopimuksia tai aloitteita Suomen kanssa liittyen joukkojen kauttakulkuun Suomen alueiden halki.
Norjan puolustusministeri Frank Bakke-Jensen sanoo, että maan tavoite on jatkaa nykyisen puolustusyhteistyön vahvistamista Suomen kanssa.
– Norjan viranomaiset eivät kuitenkaan tällä hetkellä aja mitään uusia sopimuksia tai aloitteita Suomen kanssa liittyen joukkojen kauttakulkuun Suomen alueiden halki, Bakke-Jensen kommentoi asiaa sähköpostitse KU:lle.
Bakke edustaa konservatiivista Høyreä, joka on Suomen kokoomuksen veljespuolue.
”Sotilaallinen liikkuvuus keskeistä”
Hän muistuttaa, että maat jakavat kuitenkin yhteisen turvallisuusympäristön.
– Norjan vakaa käsitys on, että sodan syttyminen pohjoisilla alueilla vaikuttaisi kaikkiin Pohjoismaihin riippumatta siitä, ovatko maat sotilaallisesti liittoumattomia tai liittoutuneita. Tästä syystä Nordefcon keskeinen visio on, että Pohjoismaat ovat kykeneviä tekemään yhteistyötä rauhassa, kriisissä ja konfliktissa.
Nordefco (Nordic Defence Cooperation) on viiden Pohjoismaan – Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin – puolustusyhteistyöjärjestely, jonka yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin vuonna 2009.
Bakke-Jensen muistuttaa, että Nordefcon puitteissa on vuonna 2016 hyväksytty niin sanottu Easy access -aloite (suomeksi helppo pääsy).
Se sallii rauhan aikana muiden pohjoismaiden asevoimille nykyistä helpomman pääsyn toisten maa-, meri- ja ilma-alueilla. Erityisesti tämä koskee koulutus- ja harjoittelutoimintaa.
– Näin ollen sotilaallinen liikkuvuus maidemme välillä on yhteistyömme keskeinen piirre.
Taistelu, myös hyökkäys
Bakke-Jensen muistuttaa myös Suomen, Norjan ja Ruotsin syyskuussa allekirjoittamasta puolustusalan aiejulistuksesta (englanniksi Enhanced Operations Planning Statement of Intent). Sen on hänen mukaansa tarkoitus aloittaa yhteistoiminta operaatioiden suunnittelussa Pohjois-Kalotin alueella.
Bakke-Jensen kytkee kuvion myös laajempaan Suomen ja sotilasliitto Naton yhteistyöhön.
– Natolla ja Suomella on ei-sitova isäntämaasopimus, jota voidaan hyödyntää kriisin ja sodan aikana, hän huomauttaa.
Suomen säädöskokoelmasta vain englanniksi löytyvä isäntämaasopimus on muodollisesti niin sanottu yhteisymmärryspöytäkirja. Se säätelee, millä tavoin Nato-joukot voivat operoida Suomen alueella ja mitä käytännön järjestelyjä se Suomelta vaatii.
Yhteisymmärrys, johon pöytäkirja viittaa liittyy siihen, miten ”Naton joukkoja ja Naton johtamia liittoutuman joukkoja voidaan sijoittaa Suomen tasavallan alueelle tai sen kautta rauhan, kriisien, poikkeusolojen ja konfliktin aikana Naton sotilaallisen toiminnan tukemiseksi”.
Tähän toimintaan kuuluvat myös ”taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys, siirtyminen, huolto ja taisteluharjoitukset”.
”Norjan puolustusvoimien näkemys”
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo, että Norjan kauttakulkualoite on ollut esillä lähinnä ”julkisuudessa esitettyjen kysymysten ja väitteiden kautta”. Puolustusministeriön virkamiehet ovat pyytäneet asiasta lisätietoja kollegoiltaan Norjasta.
– Varsinaista viranomaisvalmistelua asian suhteen ei kuitenkaan Suomessa ole käynnissä, koska meille ei ole tällaista aloitetta tehty, Kaikkonen kommentoi asiaa sähköpostitse KU:lle.
Ministerin mukaan norjalaiset ovat kertoneet Suomen puolustushallinnolle, että kyse on Norjan puolustusvoimien näkemyksestä. Maan hallitus ei silti ole ryhtynyt Suomen suuntaan varsinaisiin toimiin asian suhteen.
Kaikkosen mukaan Norjan ”Langtidsplan” on maan puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelmia sisältävä esitys, joka ei ole täysin verrattavissa valtioneuvoston selontekoihin Suomessa.
”Hallitusohjelmaa noudatetaan”
KU:n haastattelussa 26.11.2020 puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston johtaja Jyri Kuusela sanoo myös, ettei asia ole ollut esillä norjalaisten kanssa.
Mutta miten se on mahdollista ottaen huomioon, että Suomi, Norja ja Ruotsi ovat jo pitkään valmistelleet kolmen välistä puolustuspoliittista julistusta?
– Tänä syksynä allekirjoitettu Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen asiakirja koskee muita asioita kuin sotilaallista liikkuvuutta, Kaikkonen toteaa.
Hänen mukaansa Suomella ei ole asiaan mielipidettä.
– Emme ole muodostaneet asiaan kantaa Suomessa, koska meille ei ole mainitsemaanne aloitetta esitetty. Emme kommentoi muiden valtioiden suunnitteluasiakirjoja.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa todetaan, että ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”.
– Puolustusministeriö noudattaa hallituksen ohjelmaa, Kaikkonen sanoo.
Maaoperaatioita Pohjois-Suomeen?
Hallitusohjelman kirjauksella on yleensä ymmärretty, ettei Suomi sallisi länsivaltojen, erityisesti sotilasliitto Naton operoivan Suomen kautta Venäjän suuntaan.
STT:n marraskuussa julkaiseman laajan analyysin mukaan todenmukaisempaa olisi kääntää näkökulma ympäri.
Venäjän ja Naton välinen konflikti Pohjois-Norjassa edellyttäisi myös maaoperaatioita Pohjois-Suomessa.
”Tavoite pysytellä sotilaallisen konfliktin ulkopuolella ei siten olisi Suomen vaihtoehtojen joukossa, mutta lupaus estää oman alueen käyttö toista valtiota vastaan olisi”, STT pohtii.
Sen mukaan viime vuosien suuret sotaharjoitukset – kuten Naton yhteistä puolustusta harjoitellut Trident Juncture vuonna 2018 ja Ruotsin Northern Wind 2019 – ovat olleet vahvasti kytköksissä tähän strategiseen perusasetelmaan.