Vauraat maat ovat käyttäneet koronakriisin hoitoon 10,8 biljoonaa dollaria eli lähes 9 biljoonaa euroa, mutta tästä vain kaksi prosenttia on osoitettu lasten ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan. Näin todetaan YK:n lastenjärjestön Unicefin raportissa.
Raportissa tarkastellaan 41:n OECD- ja EU-maan toimenpiteitä koronakriisin hoidossa tämän vuoden helmi- ja heinäkuun välisenä aikana. Tarkastelun kohteena ovat pandemian sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset lapsiin sekä tarvittavat poliittiset päätökset lasten hyvinvoinnin kannalta.
Kolmannes OECD- ja EU-maista ei raportin mukaan ole osoittanut mitään uusia taloudellisia tukia lapsiperheille, ja toteutetutkin toimet ovat jääneet lyhytaikaisiksi.
Suuri osa uusista tukimuodoista on osoitettu jo olemassa oleville asiakkaille, ei vasta hiljattain köyhyysloukkuun vajonneille perheille.
”Köyhyyden poistaminen myös Suomessa todellinen haaste”
Kansalliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koronakriisin myötä Suomeen on syntynyt uusi lapsiperheiden ryhmä, joka on kokenut niukkuutta pandemian takia.
Ongelmaksi raportti nostaa sen, että suuri osa uusista tukimuodoista on osoitettu jo olemassa oleville asiakkaille, ei vasta hiljattain köyhyysloukkuun vajonneille perheille.
– Kestävän kehityksen tavoitteista köyhyyden poistaminen on myös Suomessa todellinen haaste. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus mitataan siinä, kuinka se varmistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusoikeudet, sanoo Suomen Unicefin julkishallintotyön johtaja Mirella Huttunen tiedotteessa.
Kohdennettu tuki estää vajoamista köyhyysloukkuun
Aiempien taloudellisten kriisien kokemuksista tiedetään, että niiden vaikutukset lapsiin ovat pitkäkestoisia. UNICEFin raportti ennustaa, että lapsiperheköyhyys nousee pandemiaa edeltävältä tasolta ja pysyttelee korkeana vielä viisi vuotta.
Suomi oli yksi niistä harvoista maista, joka onnistui viimeisimmän finanssikriisin aikana jokseenkin vähentämään lapsiperheköyhyyttä. Onnistuminen herätti kansainvälisestikin huomiota, vaikka lapsiperheköyhyyttä ei Suomessakaan vähentynyt pysyvästi 2010-luvulla.
Edellisistä kriiseistä on opittu, että kohdennettu tuki lapsille ja lapsiperheille varmistaa sen, etteivät ongelmat muutu pysyviksi ja ettei uusia lapsiperheitä vajoa köyhyysloukkuun. Jos lapsia ja lapsiperheitä ei tueta tehokkaasti nyt, on väistämätöntä, että tulevaisuudessa investointien tarve tulee entisestään kasva