KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maskit säästävät rahaa: ”Jos puolet ihmisistä käyttäisi maskeja, putoaisi tautitodennäköisyys taantumisen puolelle”

Maria Jäntti siirtyi juhlapuvuista maskeihin.

Maria Jäntti siirtyi juhlapuvuista maskeihin. Kuva: Emma Grönqvist

Helsinkiläinen Maria Jäntti ompelee nyt työkseen kangasmaskeja.

Tuula Kärki
12.12.2020 14.30

Helsinkiläinen Maria Jäntti ompelee työhuoneellaan kangasmaskeja. Juuri nyt on kiire, sillä huomiseksi pitää saada valmiiksi tavallista isompi yritystilaus.

– Ompelen ja kuuntelen äänikirjoja, Jäntti kuvailee työntekoaan.

Hän on työskennellyt ompelijana 26 vuotta, mutta maskeja hän alkoi ommella myyntiin syyskuussa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kangasmaskin teho on rajallinen.

– Mietin sitä jo keväällä, mutta THL:n ohjeet olivat sen kaltaiset siihen aikaan, etten uskaltanut aloittaa, hän sanoi.

Elokuussa hän ompeli ensimmäisen maskin lukiolaiselle pojalleen koulumatkoja varten.

– Lapselta saa suorinta kritiikkiä: puristaa, kutittaa, ahdistaa, kiristää, Jäntti nauraa.

– Se käynnisti tuotekehittelyn ja vaikutti kehitystyöhön paljon. Rupesin parantelemaan maskeja ja siitä syntyi ajatus, että maskeja voisi tehdä myyntiin asti.

Jäntti testaa maskeja myös itse.

– Oman kokemuksen pohjalta kehitän niitä eteenpäin. Jos en itse pysty kävelemään reippaasti maski kasvoilla kauppaan, en voi sellaista maskia tarjota muillekaan, hän kertoo.

– Puhdistuspuoli täytyy itse myös testata. Käytän kaikki maskimallit pesukoneessa, kuivausrummussa ja kiehuvassa vedessä kattilassa.

Monenlaista maskia

Monet ompelimot ja isommat bränditkin tuottavat nyt kangasmaskeja. Niitä saa tunnetuilta tuotemerkeiltä, urheilujoukkueensa logolla, bändien nimellä, brodeerattuina, kuonokoppamallisina ja laskosmallisina.

Jäntti perusti DaMaski-verkkokauppansa lokakuussa.

– Alkumetreillähän tämä on, mutta kauppa käy, hän sanoo.

Hän ompelee parhaana päivänä lähes 50 maskia. Kaupan on perusmallia, heavy-mallia ja urheiluun soveltuvia maskeja.

Ennen maskikauppaansa Jäntti työskenteli juhlapukujen parissa.

– Maskit ovat tietysti aivan eri maailma kuin juhlavaatteet, hän toteaa.

Maski on mielenkiintoinen ja haastava vaate.

– Se on niin pieni ja kuitenkin niin näkyvällä paikalla, ja sillä on tämä uusi tehtävä sairauksien leviämisen ehkäisyssä, hän sanoo.

– Lisäksi on otettava huomioon myös se, että ihmisen täytyy pystyä hengittämään maski kasvoillaan. Onkin ollut haastavaa löytää sopiva kombinaatio.

Jäntti on kokeillut ja testannut useita erilaisia kankaita maskeissa.

– Yksi vaatimus kankaalle on se, että sitä pystyy keittämään. Monet kankaat eivät kestä sadan asteen lämpötilaa.

– Ratkaisevaa on myös se, miltä kangas tuntuu kasvoilla, miten se läpäisee aerosoleja ja miten sen kanssa pystyy hengittämään.

Hän toteaa, että tuotteidensa kohdalla hän ei saa puhua suojaavuudesta.

– Kangasmaski ei suojaa ihmistä itseään koronavirukselta, vaan sen tehtävä on suojata muita. Oikein käytettynä maski vähentää hengitystie-eritteiden leviämistä ja vähentää virustartuntojen mahdollisuutta. Toki kaikki, mitä on suun ja nenän edessä, suojaa isommilta pärskeiltä molempiin suuntiin.

Parempi on parempi

– Kangasmaskit estävät ehdottomasti aivastustilanteessa pisaroiden leviämistä, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo, mutta muistuttaa, että maskeja on monenlaisia.

– Kankaita voi olla ties minkälaisia. Harvasta kankaasta tai neuleesta ei ole suurta iloa, hän toteaa.

Maria Jäntti ompelee parhaana päivänä lähes 50 maskia.

Maria Jäntti ompelee parhaana päivänä lähes 50 maskia. Kuva: Emma Grönqvist

VTT testasi jo keväällä erilaisia maskeja, myös kangasmaskeja. Elokuussa siltä tuli lisää tutkimustietoa, jonka mukaan niin sanottuja kertakäyttömaskeja voi puhdistaa useita kertoja, ilman, että niiden antama suoja pienenee merkittävästi. Keitettynä vedessä tai pestynä kuitukangaskasvosuojaimen suodatuskyky on yhä huomattavasti parempi kuin kangasmaskin.

Harlin itse käyttää kirurgisia N95-suojaimia.

– Jos käyttää erittäin hyvälaatuista maskia, sen läpi menee noin prosentti pärskeestä. Itse tehdystä kangasmaskista läpi menee noin puolet, hän sanoo.

– Totta kai parempi suodatin toimii paremmin. Jos ammattikäyttöön tarkoitetulla maskilla pystyy olemaan vaarallisessa tilanteessa kahdeksan tuntia, kyllä kotona tehdyllä voi olla 10–20 minuuttia. Mutta se on hyvin lyhyt aika.

Kangasmaskeista on sanottu koko koronapandemian ajan, että ne suojaavat muita ihmisiä, eivät niinkään maskin käyttäjää.

– Siihen ne sopivat. Mutta täytyy muistaa, että niiden teho on ajallisesti rajallinen eikä se ole täydellinen, Harlin sanoo.

Hän pohtiikin, että kukaan ei kiellä laittamaan kangasmaskin kangaskerrosten väliin korkealaatuista kuitukangasta.

Esterata virukselle

– Jos puolet ihmisistä käyttäisivät maskeja, käytännössä se tiputtaisi meidän tautitodennäköisyyden taantumisen puolelle, Harlin sanoo.

– Teemme virukselle esterataa, kun pesemme käsiä, pidämme etäisyyttä ja käytämme maskeja. Jokainen noista keinoista pudottaa taudin leviämisen todennäköisyyttä noin puoleen. Kun nämä kaikki ovat käytössä, todennäköisyyttä on enää vähän jäljellä.

Hän vertaa koronalta suojaavia keinoja auton turvavyön käyttämiseen.

– Eihän kukaan käytä turvavyötä siksi, että ajaisi tänään kolarin. Maskitkin ovat sitä tilannetta varten, kun ei voikaan pitää etäisyyttä.

Hän toteaa, että esimerkiksi tiheään asutussa Japanissa on tapana käyttää kasvomaskeja esimerkiksi flunssakauden aikana.

– Siellä tauti- ja tartuntaluvut ovat alhaisia. Maskeilla on merkitystä tiuhaanasutuissa ympäristöissä. Mutta ei sitä tarvitse käyttää maaseudulla yksin ulkoillessaan.

Harlin muistuttaa siitä, että kausi-influenssakin maksaa Suomelle useita satoja miljoonia euroja joka vuosi.

– Jos suojainta käytettäisiin ennakoiden, pystyisimme sillä maksamaan ison osan meidän koronakustannuksistamme ihan sen vuoksi, ettemme menetä työaikaa niin paljon.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään