Salaliittoteoriat eivät ole uusi ilmiö, niille on löytynyt aina kannattajia ja ne ovat toimineet populaarikulttuurin polttoaineena. Viime aikoina keskusteluun nousseet QAnon -salaliittoteoriat eroavat kuitenkin edeltäjistään siinä, että ne pyritään verhoamaan uutisiksi tai tieteelliseen tutkimukseen perustuviksi. Suomeenkin rantautunut ilmiö yhdistelee erilaisia salaliittoteorioita ja pyrkii niiden välityksellä poliittiseen vaikuttamiseen.
Mutta mikä saa ihmisen uskomaan uskomattomiltakin vaikuttaviin teorioihin?
Tarve uskoa
Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman vertaa salaliittoteorioita uskontoihin.
– Ihminen tuntuu olevan ”homo religiosus”. Aina on uskottu erilaisiin huhuihin, valheisiin, guruihin, tarinoihin ja uskonnollisiin oppeihin. Luulen että ihmisen pitää aina uskoa johonkin, sen takia erilaiset opit, uskonnot ja ideologiat ikään kuin kilpailevat ihmissieluista. Elämme propagandasodassa ja kaikille opeille löytyy kannattajia.
Furman sanoo, ettei ihmisen aivoissa ole mitään mikä auttaisi meitä tekemään eron rationaalisen ja fantasian välille. Halutessaan ihminen viskaa tieteelliset näkemykset menemään ja uskoo mihin itse haluaa.
– Ihminen on hyvin suggestioherkkä olento ja sopivia naruja vetämällä ja haavoittuvuutta hyväksi käyttäen meidät voi saada helposti vedetyksi kaikenlaisiin uskonlahkoihin, kultteihin ja salaliittoteorioihin. Edes älykkyys ei suojele ihmistä. Perustuivathan natsisaksan hirmuteot myös salaliittoteorioille.
Toinen syy QAnonin kaltaisten ilmiöiden leviämiseen on siinä, että niiden avulla pystytään luomaan yhteisöllisyyden tunnetta ihmisten välille.
– Mielenterveyttä edistää tunne siitä, että kuuluu johonkin valittuun joukkoon. Se selittää pitkälti uskonnollisten ja psykologisten kulttien suosiota. Mutta asialla on tietenkin myös kääntöpuolensa sillä kuuluminen johonkin kulttiin, katkoo ihmissuhteita ja ruokkii vainoharhaisuutta, Furman toteaa.
Epätietoisuus ahdistaa
Syitä uskoa tai kiinnostua salaliittoteorioista on monia.
– Osa voi kiinnostua ihan vain siksi, että teorioiden pohtiminen kiehtoo. Mutta uskoisin, että jos alkaa tosissaan uskoa vaihtoehtoiseen todellisuuteen, niin silloin taustalla on todennäköisesti jotain muutakin, sanoo psykoterapeutti Hanna Haapamäki.
Suuri osa ihmisistä pitää epätietoisuudessa elämistä ahdistavana. Nykypäivänä sitä lisää valtava ja ristiriitainen tietotulva, jonka levittämisessä sosiaalinen media on avainasemassa.
– Ihminen saattaa kaivata selitystä ympärillään oleville oudoille ilmiöille. Salaliittoteoriat antavat niihin uskovalle ihmiselle hallinnan tunnetta ja tarjoavat keinon vältellä epävarmuuksia ja pelkoa.
Ulkopuolisen silmin järjettömiltä vaikuttavat teoriat on rakennettu siten, että halutessaan niiden avulla saa selitettyä ympärillään olevaa maailmaa ymmärrettävämmäksi itselleen.
– Salaliittoteorioiden avulla voi selittää kaikenlaiset asiat samalla sapluunalla, ja saada omasta mielestään varman selityksen asioihin, joista ei oikeasti voi saada varmaa tietoa. Taitava rekrytoija voi saada houkuteltua uuden jäsenen mukaan niin vaivihkaa, ettei tämä edes huomaa mihin on sotkeutunut, ennen kuin on jo niellyt syötin.
Salaliittoteorioihin uskovat helpoiten ihmiset, jotka kokevat elämässään epäoikeudenmukaisuutta ja haluavat selityksen sille. Teoriat voivat luoda turvallisuuden tunnetta, kun maailma ympärillä on pelottava ja vaikeasti ymmärrettävä.
Vainoharhaisuutta ja pelkoja
Vaikka salaliittoteoriaan uskominen voi lisätä me-henkeä ja hetkellisesti jopa edistää mielenterveyttä on sen kääntöpuoli kuitenkin varsin toisenlainen.
– Teorioihin uskominen voi pahimmillaan johtaa vainoharhaisuuden ja pelkotilojen lisääntymiseen, Haapamäki huomauttaa.
Salaliittoon uskovan ihmisen havainnointikyky kapenee hänen alkaessaan kiinnittää huomiota lähinnä omaa teoriaa ja maailmankuvaa tukeviin asioihin. Tätä kuvaa horjuttavat asiat koetaan uhkaavina ja niitä vältellään, ne kiistetään tai selitetään salaliittoteorioiden avulla tyhjiksi.
– Ennen tuttu ihminen voi alkaa vaikuttaa pikkuhiljaa vieraalta ja mahdollisesti etäisemmältä. Läheisten mielipiteitä saatetaan kyseenalaistaa hyvinkin voimakkaasti, heidät voidaan kokea uhkana omalle maailmankuvalle ja siksi heihin saatetaan ottaa etäisyyttä tai katkaista välit kokonaan.
Yhteiskunnan polarisoituminen edesauttaa QAnonin kaltaisten ilmiöiden syntyä. Vaikeina aikoina etsitään helppoja ratkaisuja ja vastauksia vaikeasti selitettäviin ilmiöihin. Salaliittoteoriat tarjoavat helppoja selityksiä ja tien epävarmuudesta ulos.
Salaliittoteoriat antavat niihin uskovalle ihmiselle hallinnan tunnetta ja tarjoavat keinon vältellä epävarmuuksia ja pelkoa.
Esimerkiksi korona on lisännyt ihmisten epävarmuutta ja ahdistusta maailmanlaajuisesti. Samalla on jäänyt enemmän aikaa etsiä vastauksia kysymyksiin esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tämä näkyy myös QAnonin teorioissa, jotka muun muassa vähättelevät koronaa tai jopa väittävät, ettei sitä ole olemassa.
– Korona on ilmiö, jonka alkuperästä on vaikea saada tarkkaa tietoa. Se aiheuttaa epävarmuutta ennustamattomuutensa vuoksi. Ihmiset tuntuvat usein uskovan, että oma olo helpottuu, jos ikäville asioille löytyy syyllinen. Koronan kaltaisissa ilmiöissä syyllistä on vaikea, ellei mahdoton löytää.
Apua löytyy
QAnon-ilmiöstä puhutaan tällä hetkellä paljon, Ben Furman kuitenkin rauhoittelee, eikä usko, että ilmiö jäisi Suomessa pysyväksi.
– Arvelen, että suomalaiset ovat aika järkevää kansaa. QAnonin voi olla vaikea saada täällä jalansijaa. Skientologia on hyvä vertauskohde. Monissa maissa se on ollut niin menestyksellinen, että esimerkiksi Saksassa sosiaalialan yritykset joutuvat verkkosivullaan julistamaan, että heillä ei ole mitään tekemistä skientologian kanssa, jos mielivät tehdä yhteistyötä osavaltion kanssa.
Mikäli oma henkinen vointi on huono, apua voi hakea mielenterveyspalveluista tai vertaistuen kautta.
QAnonin uhriksi joutunutta läheistä voi lähestyä Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n opein, olemalla kiinnostunut ja utelias ja tuomalla rauhallisesti ja arvostaen esiin informaatiota, joka puhuu oppia vastaan.
– Me osaamme lähestyä ihmisiä, jotka ovat uskovaisia, miksi emme osaisi lähestyä ihmisiä, jotka ovat hurahtaneet QAnoniin. Ei siinä ole mitään eroa, Furman summaa.