KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

WWF:n raportti: Maailman arvokkaimmat sademetsäalueet katoavat vauhdilla ja heikentävät mennessään suojaa tartuntatauteja vastaan

Amazonin sademetsää Brasiliassa tuhoutui tulipaloissa valtavat määrätä viime kesänä.

Amazonin sademetsää Brasiliassa tuhoutui tulipaloissa valtavat määrätä viime kesänä. Kuva: Lehtikuva/Carl de Souza

Maailman metsäkato keskittyy erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan ”metsäkatovyöhykkeille”, käy ilmi WWF:n uudesta raportista.

Kansan Uutiset
12.1.2021 16.35

Näillä alueilla metsäkato on ollut erittäin hälyttävää: vain reilussa vuosikymmenessä alueilta on tuhottu 43 miljoonan hehtaarin kokoinen alue sademetsää. Suurin syy metsien tuhoon on ruoantuotanto. Metsät ovat avainasemassa myös esimerkiksi eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ehkäisyssä.

WWF:n Deforestation fronts: Drivers and responses in a changing world -raportissa tarkasteltiin 24 metsäkatovyöhykkeen trooppisten ja sub-trooppisten metsien tilannetta 13 vuoden aikana. Raportista käy ilmi, että vuosien 2004-2017 aikana tutkituilta vyöhykkeiltä on kadonnut 43 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa suunnilleen Ruotsin pinta-alan kokoista aluetta.

Metsillä on suora vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvinvoivat metsät ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja torjuvat ilmastokriisiä. Lisäksi metsät toimivat suojavyöhykkeenä eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja vastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
Metsillä on suora vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

– Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme. Toivon, että koronaviruspandemia on saanut meidät ymmärtämään, ettemme voi jatkaa luonnon riistämistä ja metsien tuhoamista entiseen tapaan, sanoo WWF:n metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Metsäkato on uhka terveydellemme

Jatkuvasti kutistuva metsäpeite vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä suorasti että epäsuorasti. Metsäkato on kiihtynyt erityisesti sellaisilla alueilla, missä useat alkuperäiskansat ovat riippuvaisia metsien tarjoamasta toimeentulosta. Lisäksi hyvinvoivat metsät mahdollistavat esimerkiksi puhtaan juomaveden saannin.

Metsäkato liittyy myös viruspandemioihin. Useat epidemiat ja tautiesiintymät ovat saaneet alkunsa siitä, että tauti on levinnyt villi- ja kotieläimistä ihmisiin. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, eli zoonoosien, leviämiseen.

– Terveet metsäalueet pitävät yllä laajaa lajikirjoa. Metsien pirstoutuessa ja kadotessa viruksia kantavien villieläinten ihmiskontaktit lisääntyvät ja tartuntataudit leviävät todennäköisemmin ihmisiin, Kaukonen sanoo.

Metsäkadon pysäyttämiselle ei yhtä ainoaa ratkaisua

Raportin mukaan kaupallinen laaja-alainen maanviljely sekä lihatuotanto ovat suurimpia syitä metsäkadolle. Muita syitä ovat pienviljely, puuplantaasit sekä teiden, rautateiden, kaivosten ja muun infrastruktuurin rakentaminen. Taustasyinä vaikuttavat usein epäselvät maanomistussuhteet, heikko hallinto ja korruptio sekä köyhyys.

Metsäkadon syyt vaihtelevat myös alueittain. Etelä-Amerikan metsäkato johtuu pääosin kaupallisesta maanviljelystä ja erityisesti soijan viljelystä ja lihakarjan kasvatuksesta. Afrikassa metsäkadon ja metsien pirstaloitumisen syy on väkiluvun kasvu ja pienviljely sekä kasvava polttopuun tarve. Aasiassa sademetsät häviävät öljypalmu- ja selluplantaasien, sekä kumi- ja ruokahyödykkeiden viljelyn tieltä.

– Metsäkato on itseään ruokkiva kehä: Mitä enemmän metsää tuhotaan ja mitä pienemmiksi alueiksi metsät ovat pirstaloituneet, sitä otollisempia ne ovat myös metsäpaloille, Kaukonen kertoo.

WWF:n tavoitteena on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi WWF:n tavoitteena on saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin, sekä ennallistaa 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi.

Suomalaiset voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa sademetsien tulevaisuuteen. Sademetsiä voi suojella syömällä kasvispainotteisesti ja valitsemalla kestävästi tuotettuja elintarvike- ja metsätuotteita.

– Metsäkadon pysäyttämiselle ei ole yhtä ainoaa joka paikassa toimivaa keinoa. Jotta voimme suojella meille kaikille elintärkeitä metsiä, on meidän tehtävä aluekohtaisia suojelusuunnitelmia. Näissä suunnitelmissa määritellään tarkasti se, missä metsä suojellaan, missä paikalliset voivat viljellä ja missä karja voi laiduntaa. Näillä alueilla on erittäin tärkeää myös tukea alkuperäiskansojen oikeuksia omiin metsäalueisiinsa. Voimme suojella metsiä vain hyvässä yhteistyössä paikallisten kanssa, Kaukonen kertoo.

WWF Suomi on esimerkiksi tukenut Indonesian Borneolla trooppisten sademetsien suojelua ja vastuullista käyttöä jo yli kymmenen vuoden ajan. Alue on yksi maailman pahimmista metsäkatovyöhykkeistä.

– Borneolla on keskitytty kestävän maankäytön suunnitteluun yhdessä paikallisyhteisöjen ja viranomaisten kanssa. Työn tuloksena yli miljoona hehtaaria arvokasta sademetsää on saatu suojelun ja kestävän käytön piiriin. Ilman tätä työtä on todennäköistä, että myös osa näistä alueista olisi tuhoutunut, Kaukonen sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Palkanmaksuongelmat ovat vaivanneet Helsingin kaupunkia huhtikuusta asti. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa on noin 39 000 ihmistä.

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

Silja Paavola

”Vakava hätätila” Hoitajapula johtaa kaaokseen

Hanna Sarkkinen

Ministeri esittää yrityksille velvollisuutta palkata vammaisia: ”Kysymys on polttava aikana, jolloin elämme työvoimapulan keskellä”

65-vuotias Matti Semi on varkautelainen kansanedustaja ja rakennustyöntekijä.

Kansanedustaja Matti Semi lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin

Uusimmat

Palkanmaksuongelmat ovat vaivanneet Helsingin kaupunkia huhtikuusta asti. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa on noin 39 000 ihmistä.

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

Kirjoittajien mukaan on perusteltua, että valtio kompensoi kansalaisilleen nousevat energian hinnat.

Mielipide: Oikeiston omistajapolitiikka on tuhoisaa kansalaiselle

Silja Paavola

”Vakava hätätila” Hoitajapula johtaa kaaokseen

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
03

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ministeri esittää yrityksille velvollisuutta palkata vammaisia: ”Kysymys on polttava aikana, jolloin elämme työvoimapulan keskellä”

10.08.2022

Kansanedustaja Matti Semi lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin

10.08.2022

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

10.08.2022

Helsinki yritti kitkeä byrokratiaa – seurauksena palkkakaaos

10.08.2022

Mielipide: Palkka on perusoikeus tehdystä työstä

09.08.2022

Vasemmistolta ehdolle eduskuntaan Uudellemaalle Lohikoski, Bibani, Kylätasku…

09.08.2022

Seta arvostelee opettajien osaamista: ”Täysin vanhentuneet tiedot”

09.08.2022

Vasemmisto vaatii Helsingin palkkaongelmien ratkaisua: ”Kaikki mahdolliset keinot viipymättä käyttöön”

09.08.2022

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

09.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään