KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ydinaseet ovat nyt laittomia

Raskaan kuorma-auton lavalta laukaistavaa Topol-M-ydinohjusta esiteltiin Voitonpäivän paraatissa Moskovassa vuonna 2013.

Raskaan kuorma-auton lavalta laukaistavaa Topol-M-ydinohjusta esiteltiin Voitonpäivän paraatissa Moskovassa vuonna 2013. Kuva: CC BY-SA 4.0/Vitaly V. Kuzmin

Ydinaseiden kieltosopimus kieltää valtioita kehittämästä ja omistamasta ydinaseita. Ydinasevallat ja niiden liittolaiset eivät kuitenkaan ole allekirjoittaneet sopimusta.

Peik Johansson
22.1.2021 12.00

Uskokaa tai älkää, mutta perjantaista 22.1.2021 lähtien ydinaseet ovat maailmassa laittomia, kun kansainvälinen ydinasekieltosopimus tulee virallisesti voimaan.

Ydinaseiden täyskieltosopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa kesällä 2017, kun 122 jäsenmaata eli lähes kaksi kolmasosaa maailman maista äänesti sen hyväksymisen puolesta.

Päätöksen mukaan ydinaseiden kiellon oli määrä astua voimaan 90 päivää sen jälkeen kun 50 maailman maata on ratifioinut sopimuksen. Lähtölaskenta käynnistyi viime syksynä, kun Honduras ratifioi sopimuksen YK:n päivänä 24. lokakuuta 50:ntenä maana maailmassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Sopimus kieltää valtioita kehittämästä, testaamasta, valmistamasta, kuljettamasta, omistamasta ja varastoimasta ydinaseita tai uhkaamasta niillä. Se kieltää myös ydinaseiden sijoittamisen valtion alueelle sekä muiden maiden avustamisen tai rohkaisemisen näihin toimiin.

Ydinasekieltoa perustellaan sopimustekstissä sillä, että ydinaseet ovat jo ennestään kansainvälisen oikeuden vastaisia. Nykyisten ydinaseiden tuhovoima ja radioaktiivinen laskeuma nimittäin estäisivät siviilien suojaamisen sotatilanteessa vuonna 1949 säädetyn Geneven sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Ydinaseiden kieltosopimuksen hyväksyminen oli kymmenen vuoden lobbaamisen ja neuvottelujen tulosta. Kansainvälinen ydinaseiden vastainen kampanja ICAN sai tästä työstä Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017. ICAN-verkostoon kuuluu 600 eri järjestöä yli sadasta maasta, Suomesta muun muassa Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat ja Lääkärin sosiaalinen vastuu.

Sopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut 86 maata, ja sen on ratifioinut 51 maata, viimeisimpänä länsiafrikkalainen Benin joulun alla.

Ydinaseiden purkaminen ei silti tule käynnistymään vielä lähiaikoina, sillä sopimus velvoittaa vain allekirjoittajamaita. Ei liene mikään yllätys, että yksikään maailman yhdeksästä ydinasevallasta ei ole allekirjoittanut sopimusta.

Yhdysvallat, Venäjä, Ranska, Kiina, Iso-Britannia, Pakistan, Intia, Israel ja Pohjois-Korea eivät osallistuneet sopimuksen valmisteluprosessiin eivätkä osallistuneet äänestykseen sopimuksen hyväksymisestä.

Yhdysvallat onnistui myös pakottamaan kaikki Naton jäsenmaat ja useimmat muut liittolaiset ja kumppanuusmaat pois sopimusneuvotteluista. Niinpä Euroopan maista sopimuksen ovat allekirjoittaneet toistaiseksi vain Irlanti, Itävalta, Liechtenstein, Malta sekä Vatikaani.

Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittajat ovatkin pääasiassa Etelä- ja Keski-Amerikan, Afrikan ja Kaakkois-Aasian maita sekä Tyynen valtameren saarivaltioita, mukaan lukien Uusi-Seelanti.

Allekirjoittajien joukossa ovat myös entiset ydinasevallat Etelä-Afrikka ja Kazakstan. Etelä-Afrikka luopui ydinaseistaan vuonna 1991 rotuerottelukauden ollessa päättymäisillään. Kazakstan puolestaan purki Neuvostoliitolta perityt ydinaseet vuonna 1993. Kazakstanilaiset olivat kärsineet jo riittävästi Semipalatinskissa vuosikymmenten ajan jatkuneista Neuvostoliiton ydinkokeista.

Suomi ei lainkaan osallistunut ydinasekieltosopimuksen neuvotteluihin eikä edes äänestykseen YK:n yleiskokouksessa vuonna 2017. Juha Sipilän hallitus oli sopinut näin yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Ulkoministeriön asevalvonnasta vastannut suurlähettiläs totesi, ettei Suomen kannata olla mukana neuvotteluissa, ”joiden konkreettinen lopputulema olisi nolla”. Asiaa ei käsitelty edes eduskunnassa.

Ydinasekieltosopimus sai kuitenkin mediahuomiota, kun sopimuksen puolesta pitkään kampanjoineelle ICAN-järjestölle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Tuolloin oppositiossa olleet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto vaativat, että myös Suomen olisi liityttävä ydinasekieltosopimukseen.

Vihreiden presidenttiehdokkaana ollut Pekka Haavisto korosti sitä, että Suomen linja on aina ollut ydinaseiden vastainen.

”Olisi erittäin tärkeää, että ne maailman maat, jotka ydinaseita vastustavat, esittäisivät tästä vahvan mielipiteensä”, Haavisto totesi tuolloin Ylen haastattelussa.

Vuonna 2019 tehdyn mielipidemittauksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista kannatti sopimukseen liittymistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

Abbey Lubega toukkahautomossa. Toukkien kasvattaminen ja toukanpurun kerääminen vaatii vain yksinkertaisia työkaluja, joiden käytön oppii helposti kouluja käymätönkin.

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

Uusimmat

Palkanmaksuongelmat ovat vaivanneet Helsingin kaupunkia huhtikuusta asti. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa on noin 39 000 ihmistä.

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

Kirjoittajien mukaan on perusteltua, että valtio kompensoi kansalaisilleen nousevat energian hinnat.

Mielipide: Oikeiston omistajapolitiikka on tuhoisaa kansalaiselle

Silja Paavola

”Vakava hätätila” Hoitajapula johtaa kaaokseen

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
03

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ministeri esittää yrityksille velvollisuutta palkata vammaisia: ”Kysymys on polttava aikana, jolloin elämme työvoimapulan keskellä”

10.08.2022

Kansanedustaja Matti Semi lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin

10.08.2022

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

10.08.2022

Helsinki yritti kitkeä byrokratiaa – seurauksena palkkakaaos

10.08.2022

Mielipide: Palkka on perusoikeus tehdystä työstä

09.08.2022

Vasemmistolta ehdolle eduskuntaan Uudellemaalle Lohikoski, Bibani, Kylätasku…

09.08.2022

Seta arvostelee opettajien osaamista: ”Täysin vanhentuneet tiedot”

09.08.2022

Vasemmisto vaatii Helsingin palkkaongelmien ratkaisua: ”Kaikki mahdolliset keinot viipymättä käyttöön”

09.08.2022

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

09.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään