Suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä noin puolet on mielenterveysperusteisia. Tuoreen OECD-raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat meille vuosittain noin 11 miljardia euroa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta. Depressio eli masennustila on Suomessa yleisimpiä mielenterveysongelmia.
Yksi mielenterveyden edistämistyöhön investoitu euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti! Tämän sisäistäminen kunnissa tuo pitkän tähtäimen säästöjä. Mielenterveyspalveluiden supistaminen lykkää avun saamista ja heikentää palveluiden laatua. Avuntarvitsijan hoidon näkeminen usein pitkäkestoisena ja keskeytymättömänä kokonaisuutena edistää parhaiten terveyden edistämistä sekä yksilön että yhteisön kannalta.
Maassamme lasten kiireellisten sijoitusten määrä kasvaa. Lastemme tulevaisuuden turvaaminen tulee olla prioriteettina kaikissa kunnissamme. Lapsiperheiden mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ennaltaehkäisee kiireellisiä huostaanottoja. Kuntaliiton viime vuoden kyselyn mukaan noin kolmasosa vastanneista kunnista joutuu ottamaan usein lapsia huostaan, koska mielenterveyspalveluita ei pystytä järjestämään riittävästi.
Lasten ja nuorten palveluissa kannattaa investoida turvalliseen lapsuuteen ja vanhemmuuden tukeen. Vanhemmuuden tuki on tutkitusti erityisen vaikuttava tapa katkaista sukupolvien yli ulottuvia ongelmia. Palveluja tulisi resursoida tehokkaammin lisäämällä perhetyöntekijöitä neuvoloihin ja oppilashuollon ammattilaisia kouluihin. Yhteistyö näiden tahojen välillä on elintärkeää, sillä niiden avulla vastaamme lapsiperheiden hätähuutoon.
Tiedän oman 36 vuoden pituisen elämäni tehneen minusta tällaisen kuin nyt olen. Uskon sekä perinnöllisyystekijöiden että yhteisöllisyyden vaikuttavan hyvinvointiimme.
Lapsuudessani perheeni asui isovanhempieni kanssa samassa taloudessa kymmenen vuotta ja meillä kävi vieraita joka päivä. Voi sitä riemua, kun kuusi serkkuani leikki piilosta yhdessä kanssamme. Isolla porukalla seurusteleminen ja elämän vaikeuksien jakaminen avoimesti läheisten kanssa vahvisti vaikeuksien sietokykyä. Meistä jokainen tarvitsee tukea toisiltamme. Vain niin voimme henkisesti ja sitä myötä fyysisesti hyvin. Avoimista keskusteluista ja vuorovaikutustaidoista hyödymme kaikki. Lapsemme tarvitsevat mummut ja papat ja muun lähipiirin. Yhteisö turvaa myös lapsiperheiden työkykyisyyttä ja hyvinvointia.
Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu pärjätä omillaan. Vaikka täysi-ikäisyyden raja on 18 vuotta, on myös nuorelle aikuiselle lähipiirin tuki usein korvaamaton. Perheiden köyhyys rajoittaa mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, etenkin nuorilla. Lisäksi se luo epävarmuutta tulevaisuudesta. Rahattomuus aiheuttaa eriarvoisuutta ja johtaa helposti vetäytymiseen muiden joukosta. Kaikkien kohtuullinen toimeentulo on edellytyksenä tasa-arvolle ja toimivalle yhteisölle.
Albana Mustafi
Kemi
uutiskirje 
