KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ralf Sund näkee perussuomalaisten voimakkaan maahanmuuton rajoittamislinjan makrotasolla erittäin ongelmalliseksi ja kansantaloudelle haitallisena

– Vinoutunut ikäpyramidimme on kansantalouden yksi vakavimpia pulmia, josta koituvia ongelmia voidaan maahanmuutolla lievittää. Maahanmuutto on enemminkin osa ratkaisua, sanoo ekonomisti Ralf Sund.

– Vinoutunut ikäpyramidimme on kansantalouden yksi vakavimpia pulmia, josta koituvia ongelmia voidaan maahanmuutolla lievittää. Maahanmuutto on enemminkin osa ratkaisua, sanoo ekonomisti Ralf Sund. Kuva: Antti Yrjönen

– On erittäin ilmeistä – välillä jopa koomisuuteen asti, että perussuomalaiset kampeavat keskustaa irti hallituksesta, toteaa Ralf Sund perussuomalaisten viimeaikaisista ulostuloista.

Sirpa Puhakka
28.1.2021 13.26

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei säästele sanojaan hyökätessään keskustaa vastaan. Kuntavaaleissa puolueen tavoitteena on vallata kannatusta keskustalta.

– On erittäin ilmeistä – välillä jopa koomisuuteen asti, että perussuomalaiset kampeavat keskustaa irti hallituksesta. Strategiana ihan ok, mutta liian ilmeinen onnistuakseen, arvioi pitkän linjan ekonomisti Ralf Sund.

Kansan Uutisten pyynnöstä Sund kommentoi muutamia puolueen omille kannattajilleen suuntaamia kuntavaaliviestejä. Perussuomalaiset kosiskelee ydinkannattajiaan vetoamalla ”haittamaahanmuuttoon” maanantaina julkaisemassaan kuntavaaliohjelmassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jos olisi jokin tuloraja, jotkut matalapalkka-alat jäisivät vaille maahanmuuttajatyöntekijöitä.

Maahanmuuttovastaisuutta nostattavat kommentit lipeävät todellisuudesta sivuun ellei nyt aivan valheiden, mutta kuitenkin tarkoitushakuisuuden kaidalle polulle.

Sund näkee perussuomalaisten voimakkaan maahanmuuton rajoittamisen linjan makrotasolla erittäin ongelmalliseksi.

– Vinoutunut ikäpyramidimme on kansantalouden yksi vakavimpia pulmia, josta koituvia ongelmia voidaan maahanmuutolla lievittää. Maahanmuutto on enemminkin osa ratkaisua, sanoo Sund.

Halla-aholla puurot ja vellit sekaisin

Halla-ahon mukaan työperäisessä maahanmuutossa ongelmana on, etteivät Suomeen tulevat työlliset pysty elättämään itseään palkallaan ja yhteiskunta joutuu kompensoimaan pieniä palkkoja tulonsiirroilla.

– Tämähän on koko yhteiskunnan ongelma, ei maahanmuuton. Iät ajat meillä on ollut matalapalkka-aloilla tilanne, jossa tulonsiirroilla on tuettu pienipalkkaisia. Tyypillisin on palkan lisäksi maksettava asumistuki. On ollut ennen maahanmuuton kasvua ja on sen aikana myös. Tässä menee puurot ja vellit sekaisin, sanoo Sund.

Halla-ahon mukaan työperäisen maahanmuuton seurauksena tulonsiirroilla elävien ihmisten määrää voitaisiin rajoittaa asettamalla vähimmäisansioraja Suomeen tuleville ihmisille esimerkiksi 3 000 euroon.

Mediaanipalkka on Suomessa reilu 3 000 euroa. Yli 60 prosenttia palkansaajista saa pienempää palkkaa kuin keskimääräinen kuukausiansio. Esimerkiksi kunnissa ja palvelualoilla tehdään työtä lähempänä kahdentuhannen kuin kolmentuhannen palkalla.

– Tällainen raja saisi aikaan sen, että esimerkiksi bussikuskeista saattaisi tulla äkkiä aikamoinen pula. Sosiaaliturvan – lähinnä toimeentulotuen – raja on todella alhainen. Merkittävin ”sosiaaliturva” on asumistuki, jonka maksu on kiinni asumiskuluista, perhekoosta ja tuloista, muistuttaa Sund.

Sund pitääkin perussuomalaisten ajattelussa kummallisena ajatusta, että yhteiskunnallinen ongelma työssäkäyvistä ”köyhistä” ja pääkaupunkiseudun lähinnä asumiskustannusten hurja noususta puetaan maahanmuuton ongelmaksi.

– Aikamoinen ajatusvirhe. Tendenssinä on suurennella mikroskooppisen kokoisia havaintoja, sanoo Sund.

”Tyypillinen populistinen väite”

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos puolestaan väittää, että Suomeen tulevien työntekijöiden vuoksi matalapalkka-alojen palkkakehitys pysähtyy.

– Maahanmuuttajat työskentelevät paljon matalapalkka-aloilla. Väite siitä, että ne erikseen painaisivat palkkoja vielä alemmaksi ei ole totta ainakaan laajassa mitassa. Ravintola-, siivous- ja rakennusaloilla noudatetaan nykyään pääsääntöisesti tessejä. Näin on myös kuljetusalalla pois lukien taksit, sanoo Sund.

– Tämä on tyypillinen populistinen väite. Asiassa on siteeksi totta, mutta hyvin vähän, ja sitä suurennellaan.

Sundin mukaan väitteen ydin piilee ajatuksessa, että maahanmuuttajat aiheuttavat tai ylläpitävät matalapalkkaisuutta.

– Tämä on väite, jolla ei ole tutkimustukea. Loogisesti jossain määrin voisi näin olettaa, koska tiedämme, että maahanmuuttajien järjestäytyminen on alempaa kuin kotosuomalaisten, jolloin voidaan ajatella, että neuvotteluvoimaa on palkansaajilla vähemmän.

– Tällekään ei äkkiseltään katsottuna löydy tilastollista vahvistusta, sanoo Sund.

”Tullaan vanhaan kokoomuslaiseen väitteeseen”

Perussuomalaiset vaativat tuloraja väittäen Suomessa olevan jo valmiiksi paljon ihmisiä työtä vailla, jotka tekisivät työtä nykyistä paremmalla palkalla.

– Tämä tulorajavaatimus on kummallinen. Palkkataso määritellään tesseillä. Siihen ei tietystikään maahanmuuttomääräyksillä voi puuttua. Jos olisi jokin tuloraja, jotkut matalapalkka-alat jäisivät vaille maahanmuuttajatyöntekijöitä. Tämänkaltaista rusinat pullasta -politiikkaa harjoitetaan muun muassa Sveitsissä, sanoo Sund.

Hän pitääkin väitettä korkeamman palkkatason houkuttelevuudesta aika erikoisena.

– Tässä tullaan siihen vanhaan kokoomuslaiseen väitteeseen, että liian runsaat tulonsiirrot estävät hakeutumisen töihin. Tätä on koitettu selvittää, mutta mitään isoa näyttöä asiasta ole.

– Implisiittisesti väite pitää sisällään toisen väitteen, jonka mukaan maahanmuuttajat painavat palkkoja alas. Näin voinee jossain pienessä määrin olla, mutta missä näyttö, kysyy Sund.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään