Vuosien ajan on puhuttu ruokahukan pienentämisestä, ja siinä on hyvin onnistuttu. Mutta vielä ei ole huomattu vahtia lämpöhukkaa, bensahukkaa ja koko valtavaa hukkalaumaamme! On monia arkisia asioita, joita muuttamalla säästäisimme energiaa ja aineita.
Autojen päästöjen vähentämiseen auttaa kilometrihukkien hävittäminen. Kimppakyydit ja autoa vaativien asioiden kerääminen yhdellä kertaa hoidettavaksi olisi hyvä alku. Lääkärit, kaikki palvelut ja koulut pitäisi palauttaa ihmisten luokse nykyisen palvelutaksirallin sijaan. Nuorison ralleille täytyisi laittaa kilometriraja sekä lopettaa kaikki ajokilpailut.
Työpaikkojen sijoittelulla lähelle ihmisten koteja säästettäisiin kymmenien ja satojen kilometrien työmatka-ajot, ja siirtämällä tavaroiden tuotanto takaisin sinne, missä niitä kulutetaan, loppuisi tavaroiden rahtaaminen ympäri maailmaa. Trafi voisi kannustaa autojen pitämiseen poissa liikenteestä myös pienempiä aikoja poistamalla näistä seisokeista lisämaksut.
Talven tullen kaikkien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden pitäisi laittaa lämpöhukat kuriin. Yleiseksi tullut ikkunoiden uusiminen lämpöhukan estämiseksi ei auta, jos ikkunoita ei pidetä kiinni. Tuuletukseen riittää asiantuntijoiden mukaan muutaman minuutin ristiveto pari kertaa päivässä. Kaikki sen ylimenevä ikkunoiden auki pitäminen on kalliin lämmön heittämistä harakoille.
Jos asuntojen lämpötila on liian korkea, sitä syytä pudottaa eikä lämmittää ulkoilmaa. Omakotitaloasujan ei tule mieleenkään kylminä kausina pitää ikkunoita pysyvästi raollaan eli tuplata lämpölaskuaan.
Asunto- ja kiinteistöyhtiöissä asuvat eivät näe suoraan lämmityksen osuutta yhtiövastikkeessaan tai vuokrassaan. Koska yhtiöissä lämpölasku ei ole asuntokohtainen, lämpöhukkaa ei tule ehkä ajatelleeksikaan.
Yhtiöiden pitäisi ottaa energiansäästöasiat vuotuisen yhtiökokouksen esityslistalle ja ohjata asukkaitaan tässä asiassa.
Jätehukka on valtava. Viimeisen lukemani uutisen mukaan jokainen suomalainen (vaarista vauvaan) aiheuttaa ympäristöjätettä 500 kiloa vuodessa. Tärkeää olisi, että jätehukan keventäminen näkyisi jätemaksujemme pienenemisenä, mikä olisi toimiva kannustin.
Nykyajan ilmiöksi on tullut myös rakennushukka huonon ja virheellisen rakentamisen seurauksena. Ennen talot tehtiin kestämään satoja vuosia, mutta viime aikoina on puhuttu kolmestakymmenestä vuodesta. Onko meillä oikeasti varaa tuollaiseen törsäämiseen? Tämän hukan kaatoon tarvitaan hallitustason hartioita, mutta kuntien rakennusalan virkahenkilöiden ja päättäjien pitäisi myös osallistua.
Sodat, asevarustelu ja armeijat kaikkine asetehtaineen, harjoituksineen ja organisaatioineen ovat oikeita hirmuhukkia. Tavoitteena pitäisi olla tämänkin hukan hävittäminen vuoteen 2030 mennessä.
Tuula Javanainen
Kokemäki
lehti 